tiistai 1. marraskuuta 2011

Johdanto

Nämä opetuskokonaisuudet ja tehtäväehdotukset on suunniteltu Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikössä. Opiskelijat olivat kolmannelta vuosikurssilta ja opettajana toimi kuvataidekasvatuksen lehtori TaT Marjo Räsänen. TOIVOMME IDEOISTA OLEVAN HYÖTYÄ MYÖS ”OIKEASSA” KOULUELÄMÄSSÄ! Ehdotukset syntyivät oppiaineiden välistä integraatiota ja aihekokonaisuuksia sekä monikulttuurisuutta käsittelevillä kursseilla. Osa suunnitelmista toteutettiin Martin koulun oppilaiden kanssa (opetuskokeilu-tiedostot).

Opiskelijoiden itsenäisesti suunnittelemien opetuskokonaisuuksien lähtökohtana käytettiin alla näkyviä kuvioita:








Opiskelijoiden tehtäväehdotuksia:

Visuaaliseen kulttuurin eri osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä
Henriikka Knuuti ja Nelli Hirvensalo


•Tietokonekuvat: Onko kuvaa muokattu? Miten voisit jatkaa kuvan muokkausta?
•Sarjakuvat: Mitä tapahtui ennen ja mitä jälkeen kuvan?
•Elokuvat: Millaisesta elokuvasta voisi olla kyse?
•Propaganda: Millaisiin tunteisiin kuvalla voitaisiin vedota?
•Kuvitukset: Millaiseen tekstiin kuva sopisi kuvitukseksi?
•Esineet, rakennukset: Mistä tuli heijastuu?

Tulikuvaan ja monikulttuuriseen identiteettiin liittyviä näkökulmia

•Ikä: eri ikäiset tulkitsevat kuvaa eri tavoin
•Etnisyys: eri kulttuureilla on erilaisia merkityksiä tulelle
•Maantieteellinen sijainti: metsäpalot ovat jossain vaara, jossain elinehto (esim. kulotus maanviljelyssä)
•Uskonto: tuli voi olla osa rituaalia


Tehtäväehdotuksia:

•”Tulinen mainos”
–Tee mainos johonkin tuliseen liittyen. Käytä tekniikkana kollaasia.

• ”Ilotulitus”
–Leikkaa väripapereista ja mainoksista osia ja rakenna niistä ilotulitus.
• ”Vastakohdat”
–Miten tuli ja vesi voisivat kohdata? Toteuta vapaasti.

LIEKKI-aiheinen akvarelli
Henriikka Knuutti
•Harjoitellaan vesiväritekniikkaa:
–Millaista jälkeä syntyy, kun maalataan märkää märälle, kuivaa märälle, kuivaa kuivalle?
–Miten sekoitat eri sävyjä, miten saat aikaan vaaleaa, miten tummaa?
–Maalaa ensin suuret pinnat ja vasta sitten yksityiskohdat

AIKAKAUSLEHDEN KANNEN SUUNNITTELU
•Akvarellin valokuvaus
ja siirto tietokoneelle
•Kansi toteutetaan
kuvanmuokkausohjelmalla
•Suunnittele:
–Kohderyhmä
–Teema, aihe
–Otsikot ja sisällöt
–Kannen layout, tyyli
–Fontit, värit
–Aikakauslehden
perusmuotoilut: otsikko,
päivämäärä, painos jne.


Tuli on irti! -näyttelyn mainos
Ennen tehtävää on käyty näyttelyssä. Laaditaan yhdessä lista asioista, joiden tulisi käydä ilmi mainoksesta. Pohditaan näyttelyn sisältöä ja mainoksen teemaan sopivaa värimaailmaa. Oppilaat tekevät ryhmissä kollaasin A3-koossa. Valmiit työt levitetään mainoksiksi ympäri koulua.


Palanut kaupunki
Jokainen oppilas tekee rakennuksen/rakennuksia vaihtoehtoisilla tekniikoilla (esim. tulitikut, pahvi); rakennukset kootaan yhteiselle alustalle.
Keskustellaan palaneen Turun tunnelmista: miten sama kaaos ja tunnelma voidaan luoda omaan kaupunkiimme? Keskustelussa esille tulleet asiat (värit, muodot jne.) kootaan taululle.
Kukin oppilas muokkaa omaa rakennustaan ja rakentaa paloautoja ym. palotilanteeseen liittyviä asioita. Lopuksi kaupunki kootaan uudelleen ja pohditaan, miten sen tunnelma on muuttunut.


Tulinen sarjakuva
Oppilaat saavat valmiin tuleen liittyvän käsikirjoituksen sarjakuvaan ruuduittain (esim. ruutu 1: ”Hei Pena, miten menee?” ”No, vähän huonosti” jne.). Oppilaiden tehtävänä on kuvittaa tarina.
Käsikirjoitus tulee laatia niin, että esiin tulee ongelma ja loppuun jää tilaa oppilaan luovuudelle. Tarinan loppuratkaisua ei paljasteta, vaan se tulee ilmi viimeisessä ruudussa, jonka oppilas keksii täysin itse. Lopuksi tutkaillaan yhdessä, millaisia ratkaisuja ongelmaan on löydetty.


Opettaja valitsee jonkin tuleen liittyvän kuvan ja tarjoaa oppilaille yhtä tai kaikkia tehtävävaihtoehtoja:


1. Mainonta, juliste, propaganda: Olisiko kuva sopiva esim. levyn kanneksi?
Mitkä elementit tekevät siitä sopivan (sommittelu, värit, valot ja varjot tms.)?

TEHTÄVÄ: Suunnittele ja toteuta kuvitteelliselle yhtyeelle/artistille levyn kansi,
jossa keskeisenä elementtinä on tuli.

2. Sarjakuva: Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista ja mitä voisi tapahtua sen jälkeen? Mikä on tapahtumapaikka ja -aika?


TEHTÄVÄ: Tee kolmen ruudun pituinen sarjakuva, jossa alla oleva kuva (tai sen variaatio) on yhtenä osana tarinaa.
3. Esineet ja rakennukset/tietokonekuva:Toimisiko kuva sisustuselementtinä tai julkisivukankaana/kuvana? Mitä sellaiselta kuvalta visuaalisesti vaaditaan?


TEHTÄVÄ: Muokkaa kuvaa haluamallasi tavalla niin että sen värimaailma muuttuu.

1. Historia, äidinkieli ja kirjallisuus (Osa 1 a)

TULI - 5. luokan teemakokonaisuus


Pulli, T.
Tarjamo-Koivisto, A.
Vartiainen, A.

IDEA

-Opettajalla on mahdollisuus hyödyntää materiaalia yhden teemapäivän muodossa
-Voi myös tehdä työpajoina usean luokan yhteistyössä tai käyttää vain yhden oppiaineen suunnitelmaa
-Tuotoksista voidaan tehdä esim. näyttely (musiikin nauhoitus, dramatisointien videointi ja sanomalehti)
-Suunnitelmien käyttäminen vaatii Logomon Tuli on irti -näyttelyssä käymistä koko luokan kanssa
-Näyttelyyn on ennakkotehtäviä, joihin orientoidutaan jo koulussa (ope kertoo oppilaille mihin asioihin tulisi kiinnittää huomioita)
-Tavoitteena oli hyvin konkreettinen ja realistinen suunnitelma, jota helposti voidaan toteuttaa koulussa
-Logomon näyttelyssä 5. luokkalaisten kierroksen nimi on Tulen hehku. On loogista jatkaa koulussa samaa teemaa eli palamista
-Huomioi myös aihekokonaisuudet Monikulttuurisuus ja Ihmisenä kasvaminen

Tavoitteet

-Tuli ilmiönä kolmen oppiaineen kautta
-Kokonaisvaltainen tuleen tutustuminen (tiedot, taidot, kokemukset, eläytyminen)
-Tuli eri kulttuureissa
-Ajattelun herättäminen, ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen, omien näkökulmien laajeneminen monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen kautta


Miksi nämä oppiaineet?

-Oppiaineina historia, äidinkieli ja kirjallisuus sekä musiikki (kaikki hyvin erilaisia aineita)
-Musiikki valittiin kokemuksellisuuden, elämyksellisyyden ja toiminnallisuuden vuoksi; äänimaailma Logomossa innosti
-Äidinkieli on koulussa melkein kaiken oppimisen perusta, tunteja paljon joka luokka-asteella.
-Tulella ja palamisella on ihmisen historiassa hyvin suuri merkitys ja siksi historia haluttiin ottaa mukaan kokonaisuuteen. Logomon näyttelyssä historia tulee hyvin esille.
-Tunneista tulee helposti tylsiä, jos taitojen oppimiseen (esim. tekstin tuottaminen, vuorovaikutus) ei liitetä muiden oppiaineiden teemoja ja oppilaita kiinnostavia aiheita


Oppiaineiden opetussuunnitelmat

-Musiikki: eri musiikkityylit ja musiikkimaailmat, luovuus, musiikillisten ideoiden tuottaminen, eri ääniympäristöihin tutustuminen
-Äidinkieli: kieli ja oma kulttuurinen identiteetti lähtökohtana, tekstien tuottaminen (ajatusten siltaaminen omaan elämään), vuorovaikutustaidot, eettisyys, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus esim. Suomen oman kulttuurin sisällä (murteet, vanha ja uusi Suomi ym.)
-Historia: Oppilaiden on tärkeää ymmärtää oman lähiympäristönsä historiaa ja oppia, miten esim. tässä tapauksessa tuli on keksitty ja miten sitä on hyödynnetty eri aikoina.


Musiikki

-Maailmankiertue lähestyy!
-Oman ”takomo”-sävellyksen toteutus ja sen taltiointi. Inspiraationa pajan äänimaailma ja tulen palaminen
-Tavoitteena rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin, kehittää ja ideoida äänimateriaalia ryhmässä musisoiden; musiikin monikulttuurisen ulottuvuuden ymmärtäminen
-Virikkeenä kuva Jaakko-sepän pajasta Logomosta
-Orientoidutaan näyttelyyn ennakkotehtävien kautta, mietitään mikä merkitys tulella oli sepälle ja yhteisölle eri maiden kulttuureissa. Kiinnitetään huomio pajassa kuultuihin äänen laatuihin, volyymiin, rytmiin, äännähdyksiin jne.
-Keskustellaan Logomossa kuullusta ja jakaannutaan pienryhmiin. Yritetään tuottaa monipuolisesti pajaan liittyvää äänimaailmaa yhdessä ja erikseen eri välineillä.
-Ryhmitytään kapellimestarin tai ”seppämestarin” ympärille. Hänen merkistään pienryhmät esittävät vuorollaan tuottamansa äänet. Sovitaan merkit hiljaisiin ja voimakkaisiin kohtiin; mietitään, milloin jokin yksittäinen ääni vallitsee tai milloin vuorossa on yhteinen rytmi.
-Lisätään mukaan ”Takomo”-kuoro, joka tuottaa tulen ja pajan tunnelmia esim. lyhyillä, toistuvilla iskevillä, äänillä tai sanoilla (esim. seppä eri maan kielillä), suhisten, puhisten…
nKapellimestari (”seppämestari”), ”takomo-kuoro” (1 ryhmä), ”takojat” (3-4 ryhmää), äänen taltiointi (1 ryhmä)
-Taltioidaan valmis teos.
-Esitetään live-versio.
-Mietitään miltä musiikki kuulosti. Mihin maihin lähtisimme kiertueelle; miksi juuri nämä maat, mitä tulee ottaa huomioon lähtiessä keikalle valittuihin kohteisiin?
-Lisätehtävänä levyn kannen suunnittelu, kuvitus, tekstit ja creditit


Äidinkieli

-Sanomalehden tekeminen koko luokan projektina: ”Millainen olisi ollut Turun Sanomat v.1827, kun Turun palo oli kaupungin suurin uutinen?”
-Nykyaikainen sanomalehti tuon päivän uutisilla
-Lehden nimi voisi olla esim. Sanomia Turusta (joka ilmestyikin Turussa 1850-1890)
-Tunnin motivointikuvana Tiirikkalan katu ennen ja jälkeen palon (ks. Dia 9)
-Ennen näyttelyä opettaja kertoo, että tarkoituksena on tehdä sanomalehti. Jaetaan jutun aiheet ja tekstilajit. Näyttelyssä oppilaat keräävät tietoa omaan juttuunsa (kynät ja paperit siis mukaan!). Oppilaille annetaan vinkkejä siihen, mistä he saavat parhaiten materiaalia juttuunsa
-Tavoitteena mm. tekstin tuottaminen, 1800-luvun kulttuuriin tutustuminen Turun palon yhteydessä, oman näkökulman laajentaminen 1800-luvun elämästä, vuorovaikutuksellinen toiminta luokan kesken
-Oppilaat tekevät yksin tai pareittain jutun lehteen; voidaan tehdä tietokoneilla mikäli mahdollista, esillä sanomalehtiä (uusia ja vanhoja)
-Esim. kansikuva, pääkirjoitus, 1800-luvun sarjakuva (Herra Koipeliini), katoamisilmoituksia, haastattelu palomiehestä, mielipidekirjoitus (miten kaupungin tulisi auttaa kotinsa menettäneitä), yleinen juttu Turun palosta (mitkä olivat mahdolliset syyt palolle ja vahingon määrä, miten palon kokivat Tiirikkalan kadun eri perheet….) sekä oppilaiden keksimiä aiheita


Historia

-Aiheena tuli osana ihmisen historiaa.
-Kesto: 2 x 45 minuuttia
-Ennen tuntia opettajan tulisi ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota erilaisiin tulentekovälineisiin, joita esitellään Logomossa. (Oppilaat kirjaavat niitä ylös museokäynnillä, mahdollisesti tehtävämonisteeseen.)
-Tavoitteena tutustua tulen ja ihmisen yhteiseen historiaan tarinan ja draaman avulla.
-Tuntiin motivoidutaan tarkastelemalla kuvaa osoitteessa http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/ ja kuuntelemalla opettajan lukema tarina tulen ja ihmisen yhteisestä historiasta.
-Oppilaat saavat tehtäväkseen valmistaa lyhyitä dramatisointeja, joiden aiheena on ihmisen ensikohtaaminen tulen kanssa. Dramatisointien tyylilajit (komedia, saippuaooppera ym.) arvotaan ja oppilaat saavat tuekseen opettajan lukeman tarinan.
-Dramatisointien kesto on korkeintaan 5 minuuttia ja ne valmistellaan 4 – 5 hengen pienryhmissä.


-Tunnin lopuksi oppilaat esittävät dramatisointinsa ja niistä keskustellaan.

2. Historia, äidinkieli ja kirjallisuus (osa 1 b)








5. LUOKAN TULI-TEEMAN TUNTISUUNNITELMAT
Tarjamo-Koivisto, Vartiainen ja Pulli

ÄIDINKIELI

YLEISTÄ:
Sanomia Turusta -lehden tekeminen koko luokan projektina. ”Millainen olisi ollut Turun Sanomat v.1827, silloin kun Turun palo oli kaupungin suurin uutinen?” Tehdään nykyaikainen sanomalehti, mutta 4-5.9.1827 päivien tapahtumien perusteella. Sanomalehden julkaisupäivämäärä voisi olla palon jälkeen esim. 6.9.1827.

Projektin tavoitteena on oppilaiden tekstin tuottaminen, 1800-luvun kulttuuriin tutustuminen Turun palon yhteydessä, oma näkökulma 1800-luvun elämään ja vuorovaikutuksellinen toiminta luokan kesken. Tavoitteena on hyödyntää näyttelyn elementtejä äidinkielen opiskelussa.

Ajatuksena on, ettei lehtijuttujen tarvitse olla pitkiä, eikä lehden tarvitse olla paksu. Esimerkiksi 24.12.1850 ilmestynyt Sanomia Turusta on vain 8 sivua pitkä. Lehden juttujen tekeminen onnistuisi varmasti kaksoistunnissakin. Lehden ulkoasun viimeistelyyn ja kokoamiseen voidaan nimetä erikseen oppilaita, jotka ovat siitä kiinnostuneita - tämän ei tarvitse tapahtua kaksoistunnin aikana.

Tarvittavia välineitä: Näyttelyssä oppilailla on omat muistiinpanovälineet mukana. Lehtijutut voitaisiin kirjoittaa tietokoneella, mikäli koulussa on tähän mahdollisuus, tällöin tietokoneluokka varataan käytettäväksi (tietokoneet, tulostin). Käsin tehdessä paperit, kynät, värit yms. Kokoamisessa tarvitaan nitojaa tai narua. Lehden painaminen sanomalehtipaperille mikäli se on mahdollista. Tunnilla mukana kuvia Turun palosta. Täältä voit tulostaa esimerkin 1850-luvun lehdestä Sanomia Turusta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=year&id=1457-4616&name=Sanomia%20Turusta&language=fi

ENNEN NÄYTTELYÄ:
Oppilaille jaetaan jo ennen näyttelyyn menoa aiheet ja tekstilajit, joista he tekevät jutun sanomalehteen. Näyttelyssä oppilailla on siis muistiinpanovälineet mukana ja he ovat ikään kuin toimittajia, jotka keräävät aineistoa omaan juttuunsa. Oppilaiden päälähteenä toimivat Turun palo -pienoismalli sekä Tiirikkalan katu, riippuen omasta jutun aiheesta.

Oppilaiden juttujen aiheita:

1. Pääkirjoitus
Voisi kertoa yleisesti Turkua kohdanneesta suuresta onnettomuudesta, käsitellä sitä mitä se merkitsee Turun kaupungille juuri nyt ja miten kaupungin johto yrittää reagoida tapahtumaan. Apua saa Turun palo -pienoismallista.

2. Millaisia vahinkoja palo on aiheuttanut?
Uutinen Turun palon aiheuttamista vahingoista. Mitä vahinkoja kaupungille koitui? Mitkä rakennukset ovat palaneet ja mitkä säilyneet? Miten merkittävää tuhoa palo on kaupungille tehnyt?

3. Mitkä olivat palon syyt? Mistä palo on voinut alkaa?
Uutinen Turun palon mahdollisista syistä (Tampereen markkinat, joilla porvarit olivat, aiheutti sammutusmiesten puutetta, kuiva kesä takana, myrsky...). Syyt löytyvät Turun palo -pienoismallista. Tässä lehtijutussa voidaan vielä epäillä syiksi joitain ihan muitakin asioita - mitä ne voisivat olla?

4. Tiirikkalan kadun perheiden selviytymistarinoita
Mitä Tiirikkalan kadun ihmisille tapahtui palon aikana? Miten he selvisivät palosta? Miten heidän elämänsä muuttui? Mitä muita ajatuksia heräsi kävellessäsi tällä kadulla näyttelyssä? Jutut voivat olla toimittajan tekemiä haastatteluja. Useampi pari voi tehdä tästä samasta aiheesta. Mielikuvitusta tarvitaan kuvaamaan jonkin kadulla asuneen ihmisen/perheen elämää. Näkökulma voi olla lapsen, äidin, isän, leipurin, palvelijan tai jonkun muun oppilaan valitseman ihmisen.

5. 1820- luvun sarjakuva
Sarjakuvat olivat uusinta uutta maailmalla! Sanomia Turusta julkaisee ensimmäistä kertaa sarjakuvan! Esimerkkinä oppilaille Herra Koipeliini -niminen sarjakuva, jota on tehty vuodesta 1830 alkaen (Suomessa vasta 1850). Sarjakuvan kuvia tehdessä mietittävä, miten ihmisiä kuvattiin silloin, vaatteet, hiukset ym. Sarjakuvan muoto kolmeruutuisena oli kuitenkin silloin vakio.

6. Katoamisilmoituksia
Mitä ihmisillä olisi voinut kadota palossa? Mitä tavaroita tuolloin pidettiin tärkeinä ja arvokkaina? Mitä ihmiset voisivat luvata löytöpalkkioksi?

7. Mainoksia
Mitä tuotteita mainostettiin? Millaisia hinnat olivat? 1820 ei vielä lehdissä mainostettu juurikaan. Sanomia Turusta lehdestä voi löytää viimeisiltä sivulta kohdan Torihintoja. (Esim. tynnyri rukiita 15 ruplaa, ruisjauhoja 17 ruplaa…) Oppilaat voivat tehdä ilmoituksia myös torihinnoista tai nykyaikaistaa nämä mainoksiksi.

8. Sanomalehtikuvia näyttelystä
Yksi pari voisi ottaa vastuulleen valokuvaamisen ja näpsiä otoksia koulun lehteen, mikäli lehteen halutaan kuvia. Vuonna 1827 ei ollut vielä kameroita, eikä lehdissäkään siis ollut valokuvia. Koska lehdestä tulee kuitenkin nykyaikainen, on kuvien ottaminen sallittua. Parin keskityttävä näyttelyssä nimenomaan Turun palon kuvaamiseen.

9. Palomiehen tai palopäällikön haastattelu
Millaista palon sammuttaminen oli? Mikä ei onnistunut palon sammuttamisessa? Millaisia välineitä käytettiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Mitä muuta haluat kysyä? Jutun voi kirjoittaa haastattelun tai kertomuksen muodossa.

10. Mielipidekirjoitus
Miten kaupungin tulisi auttaa kotinsa menettäneitä? Nykyään suuronnettomuuksien yhteydessä raportoidaan aina siitä, kuinka ihmisiä tullaan auttamaan esimerkiksi majoittamalla heitä kouluille tai stadioneille. Mitä vuonna 1820 tulisi kansalaisen näkökulmasta tehdä?

11. Jokin oma aihe ja tekstilaji
Oppilas voi myös halutessaan ideoida oman aiheen. Tästä sovitaan kuitenkin etukäteen. Voi tehdä esim. haastattelun jostain muusta Turussa tuolloin merkittävästä henkilöstä.

NÄYTTELYN JÄLKEEN TUNTIEN ALUSSA KOULULLA:
Opettaja näyttää Tiirikkalan kadun kuvia ennen ja jälkeen palon, ja kuvista keskustellaan. Mistä kuva on? Mitä se tuo mieleen näyttelystä? Mitä muuta näyttelystä jäi mieleen? Mikä oli mielenkiintoisinta ja miksi? Voidaan myös yhdessä katsoa, mitä kuvareporttereina toimineet oppilaat ovat näyttelyssä kuvanneet. Opettaja varmistaa, että kaikilla on selvillä oma sanomalehtijutun aihe ja siihen on materiaalia näyttelystä, ja ohjaa työskentelyn alkuun.

TEKSTILAJEJA KOSKEVIA OHJEITA

UUTINEN
Uutinen on informaatiota, usein lyhytsanaista, ja se käsittelee jotakin ajankohtaista tapahtumaa. Uutisen pitää olla hyvin jäsennelty ja sen on vastattava kuuteen kysymykseen: Kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten. Laita uutisessa kertomasi asiat tärkeysjärjestykseen ja aloita mielenkiintoisimmasta asiasta! Uutinen voi olla lyhyt ja napakka. Uutisen alussa kerrotaan tärkein asia. Mitä pidemmälle lukija etenee sitä enemmän hän saa taustatietoja ja yksityiskohtia tapahtuneesta. Katso esimerkkiä uutisesta tämän päivän Turun Sanomista!
MIELIPIDEKIRJOITUS
Mielipidekirjoitusta käytetään ilmaisemaan konkreettisia mielipiteitä jostakin aiheesta. Kirjoittajan täytyy olla mielipiteistä itse samaa mieltä. Mielipidekirjoitus voi käsitellä mitä tahansa ihmisiä kiinnostavia aiheita. Mielipidekirjoituksen voi kirjoittaa nimimerkillä, mutta omalla nimellä kirjoitetut tekstit julkaistaan lehdessä varmemmin. Kirjoittaa voi myös vastineen mielipidekirjoitukseen, joka on aiemmin ollut lehdessä. Jos kirjoitat vastineen aiemmin lehdessä olleeseen juttuun, mainitse uutisen nimi, kirjoittaja ja ilmestymispäivä. Mielipidekirjoituksessa asia täytyy tiivistää mahdollisimman hyvin ja perustella selkeästi omat mielipiteet. Kerro myös omia parannusehdotuksia asiaan. Ota esimerkkiä Turun sanomien mielipidekirjoituksista.
PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoituskin on mielipidekirjoitus. Se käsittelee usein samassa lehdessä olevaa uutista, tässä tapauksessa Turun paloa. Luokka voi yhdessä päättää, mitä pääkirjoitus käsittelee - niin tehdään lehden toimituksessakin. Esimerkiksi se voisi olla tiivistelmä lehteen tulevista Turun palo -uutisista.
SARJAKUVA
Mieti seuraavia asioita: Millainen on päähenkilö, minkälaisia ilmeitä ja eleitä hänellä on? Miten ruudut vaihtuvat? Mikä näytetään ja mikä jää katsojan päättelyn varaan? Minkälaisia kuvakulmia on käytetty ja miten ne vaihtelevat sarjakuvan edetessä? Minkä kokoisia ja muotoisia ruudut ovat ja onko niissä vaihtelua? Minkälaiset puhekuplat ovat ja mihin ne on sijoitettu - vai onko puhekuplia lainkaan?
Sarjakuvan tekeminen alkaa juonen ja tarinan kehittelyllä. Tämän jälkeen luodaan päähenkilö. Tarinasta tehdään ensin käsikirjoitus, jossa tapahtumat jaetaan ruutuihin. Sarjakuvan ruudut sommitellaan paperin keskiosaan. Kuvat luonnostellaan ruutuihin lyijykynällä, lisätään puhekuplat ja muut tarvittavat tekstit ja merkit. Lopullinen sarjakuva tehdään mustalla huopakynällä tai tussilla. Mieti, mikä aihe on Turun palon aikaan ajankohtainen? Voit myös käyttää tarinassa pitkäjalkaista Herra Koipeliinia, joka on ensimmäinen Suomessa esiintynyt sarjakuvahahmo.
HAASTATTELU
Yleensä haastatellaan lukijoiden kannalta mielenkiintoisia tunnettuja ihmisiä. Ne antavat lukijoille suoraa tietoa niistä henkilöistä, joita lukijat pitävät kiinnostavina, joita he ihailevat ja arvostavat. Joskus on myös kiinnostavaa tietää, mitä henkilö ajattelee tietystä aiheesta. Mieti Turun palon kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä, joita kysyt haastateltavalta. Kysymykset voivat olla henkilökohtaisia niin, että saat tietoa juuri siitä miten tämä henkilö on itse asian kokenut.
LEHTI-ILMOITUS
Lehti-ilmoitus (tässä esimerkiksi Kadonneet-palsta) on lyhyt, muutamalla lauseella kerrottu ilmoitus siitä, mitä on hukannut, kuvailu millainen se on, missä se on viimeksi nähty ja mitä löytäjä saa palkkioksi. Loppuun yhteystiedot ja nimimerkki tai nimi.
KUVAT
Kuvaryhmän tulisi tarjota kuvia muiden juttujensa tekijöille. Kuvaajat voisivat olla vastuussa myös lehden ulkoasun suunnittelusta ja siitä, missä järjestyksessä jutut tulevat lehteen.
MAINOS
Mainoksen tarkoitus on myydä jotain tuotetta. Mainokseen voi laittaa kuvan tuotteesta ja muutaman sanan, jotka tuovat esiin tuotteen ylivoiman muihin verrattaviin tuotteisiin. Miksi kannattaa ostaa juuri tämä tuote? Mainoksessa voi olla myös tuotteen hinta, tosin se ei ole välttämätön. Mainoksessa mainitaan myös, mistä tuotteen voi ostaa. Mieti mitä ihmiset silloin ostivat ja millä rahalla he maksoivat. Mistä tuotteita ostettiin eli millaisia kaupat, torit tai markkinat silloin olivat? Kuka mainoksen on lehteen laittanut? Oliko silloin kaikilla varaa mainostaa?

Lähteenä on käytetty toimittajakoulua http://www2.edu.fi/lehtiverstas/toimittajakoulu/osa4.html voit myös käyttää äidinkielen oppikirjojen ohjeita. Sarjakuvaosuuden lähteenä on käytetty myös mediakasvatusmetkan materiaalia: http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=74



HISTORIA
Aihe: Tuli osana ihmisen historia, 2 x 45 min.
Huomioitavaa Logomo-käynnillä: Pyydä oppilaita merkitsemään muistiin, millaisia tulentekovälineitä ihmiset ovat käyttäneet aikojen saatossa. Oppilaille voi suunnitella esimerkiksi monisteen, johon he saavat kirjoittaa muistiinpanoja.
Välineet: 1) Tarina tulen ja ihmisen historiasta (liitteenä) monistettuna joko kaikille oppilaille tai yksi jokaiselle pienryhmälle, 2) Kuva joko monistettuna tai heijastettuna seinälle, 3) Näytelmien tyylilajikortit.
Tavoitteet: 1) Ihmisen elämään oleellisesti vaikuttaneeseen ilmiöön tutustuminen, 2) Historian ilmiöiden ymmärtäminen, 3) Eläytyminen menneen ajan ihmisen elämään.
Toteutus: 1.tunti: Tunnin alussa opettaja heijastaa seinälle kuvan (http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/), jota katsellaan rauhassa ennen kun opettaja lukee tarinan tulen ja ihmisen historiasta. Oppilaille voidaan esittää kysymyksiä koskien luettua tarinaa ja kuvaa. Tässä vaiheessa opettaja voi esitellä myös erilaisia tulentekovälineitä esim. tuluksia, tai sitten voidaan puhua siitä, millaisilla välineillä tuli saatiin aikaan Logomossa. -Tarinan käsittelyn jälkeen jaetaan oppilaat 4-5 hengen pienryhmiin, joissa heidän olisi tarkoitus tehdä lyhyet dramatisoinnit koskien ihmisen ensikohtaamista tulen kanssa. Oppilaille voidaan antaa muistin tueksi kopiot alussa luetusta tarinasta. Jokaiselle ryhmälle jaetaan erilainen tyylilaji, jonka mukainen dramatisoinnin tulisi olla. Tyylilajeina voi olla esimerkiksi komedia, tragedia, saippuaooppera tms. Oppilaiden kanssa olisi hyvä käydä läpi, mitä kukin tyylilaji tarkoittaa. Dramatisoinnissa tärkeää on luovuus ja se, että se perustuisi mahdollisimman hyvin alussa luetun tarinan faktatiedoille. Oppilaat siis pyrkivät eläytymään alkuajan ihmisen asemaan.
2. tunti:Dramatisointien valmistamiseen annetaan aikaa noin 15 minuuttia ja niiden maksimikeston tulisi olla noin 5 minuuttia, jotta kaikki tuotokset ehditään katsoa. -Tunnin lopuksi oppilaat saavat esittää dramatisointinsa muille oppilaille ja niistä voidaan keskustella vielä yhdessä.


TARINA TULEN JA IHMISEN HISTORIASTA

Tuli on kuulunut ihmisen elämään lähes yhtä kauan kuin maapallolla on ollut ihmisiä. Ensimmäiset tulet syntyivät vahingossa joko salamaniskusta tai kipinästä kahden kiven iskeytyessä yhteen. Alussa ihminen käytti hyödykseen näitä luonnon aikaansaamia tulia, kunnes vähitellen keksi, että tulen saa syttymään hankaamalla kahta puutikkua yhteen tai hakkaamalla kahdella kivellä kipinää. Tuli on yksi vanhimmista keksinnöistä. Se keksittiin jo ennen vaatteita ja vain vähän yksinkertaisten työkalujen keksimisen jälkeen.

Jo alusta alkaen tulta on käytetty ruuan valmistukseen ja kypsentämiseen. Sen keksivät afrikkalaiset ihmiset luultavasti jo miljoona vuotta sitten. Kypsennetty ruoka suli mahassa helpommin kuin raaka ruoka ja antoi ihmisille enemmän energiaa. Onkin luultavaa, että juuri ruuan kypsentämisen keksiminen auttoi ihmisiä kasvattamaan apinoita isommat aivot ja kehittymään yhä taitavimmiksi olennoiksi. Alussa ruoka valmistettiin ulkona ja tulessa poltettiin puita. Ihmisiä oli melko vähän, joten puita oli riittämiin. Kun ihmiset lähtivät liikkeelle Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten, levisi tulen käyttö ruuanvalmistuksessa ympäri maailmaa. Sisätilojen lämmittäminen tulen avulla aloitettiin viimeisen jääkauden loputtua eli noin 10 000 eaa., jolloin ihmiset alkoivat lämmittää luoliaan.

Myöhäisellä kiviajalla noin 6000 eaa. ihmiset alkoivat asua taloissa ja muodostivat pieniä kyliä. Puunkäyttö lisääntyi, joten tuli tarve säännöstellä puun polttamista. Samoihin aikoihin ihmiset alkoivat käyttää ruuanvalmistuksessa eräänlaisia uuneja, jotka vaativat paljon enemmän polttopuita ja lämpöä. Myös ruuanvalmistusastioiden käyttö aloitettiin.

Paljon puuta käyttävät uunit olivat yhtenä syynä hiilen keksimiselle. Vuoteen 4000 eaa. ihmiset alkoivatkin käyttää hiiltä puun tilalla. Hiili valmistettiin polttamalla puuta hitaasti vähähappisessa uunissa. Hiilen etuna puuhun verrattuna oli se, että hiili palaa puuta tehokkaammin ja saa aikaan kuumemman liekin. Hiiltä käytettiin myös erilaisten metallien sulattamiseen aina vuodesta 3000 eaa. alkaen.

Noin vuonna 200 eaa. roomalaiset keksivät käyttää hiilitulia veden ja ilman lämmittämiseen taloissa ja kylpylöissä. He rakensivat lämpöputkia, jotka johtivat lämpöä tulipesästä ympäri taloa. Lämpöputkia käytettiin Euroopassa aina keskiajalle saakka, jolloin ihmiset alkoivat käyttää talon lämmitykseen nuotioita. Keskiajalla keksittiin savupiiput, jotka johtivat savun pois rakennuksesta.

Tulen löytämisellä on ollut ihmisen kehitykselle ja selviytymiselle suuri merkitys. Tuli on antanut ihmisille ruokaa, pitänyt heidät lämpimänä ja ollut tekemässä ihmisistä sosiaalisia olentoja. Ihmisillä on yhä edelleen tapana kokoontua tulen äärelle esimerkiksi juhannuksena.

Lähde: http://www.historyforkids.org/

Kuva-analyysi historian oppitunnin kuvasta
(http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/)

Sisällön tutkiminen: Kuvasssa mies näyttää saaneen aikaiseksi tulen ja on kovin innostunut siitä. Hän on kenties rantautunut autiolle saarelle ja tarvitsee tulta ruuanvalmistukseen ja lämmittelyyn. Tuli tuo hänelle kenties myös valoa ja turvaa.
Ennen kuvan ottamista mies on otsahiestä päätellen tehnyt kovaa työtä helteisissä oloissa. Hän on saattanut hangata kahta puuta vastakkain saadakseen edes pienen kipinän aikaiseksi. Saatuaan tulen syttymään, hän luultavasti sytyttää sen avulla suuremman nuotion, jonka äärellä hän voi lämmitellä ja valmistaa ruokaa.

Kuvasta nousee esille paljonkin kysymyksiä. Miksi mies on noin innostunut saatuaan tulen syttymään? Mihin hän tarvitsee tulta? Missä mies on? Jos kuvan mies olisi erirotuinen, luulen että kuva antaisi aivan toisenlaisia mielikuvia. Myös miehen ilmeen muutos vaikkapa surulliseksi muuttaisi kuvan tulkintaa. Jos taustalla näkyvä maisema olisikin kaupunki, voisi kuvalla olla aivan toisenlainen merkitys.

Tekniikan ja ilmaisukeinojen tutkiminen: Kuva on otettu elokuvasta ja kuvan henkilö on tunnettu näyttelijä. Kuvassa voisi kuitenkin olla tuiki tuntematon henkilö, eikä se muuttaisi kuvan merkitystä. Kuvassa on ehkä hieman ironisia piirteitä, mutta toisaalta voidaan ajatella, että miehen ilo on totista totta ja hän on helpottunut tulesta, joka pelastaa hänet monilta vaikeuksilta.

Muodon tutkiminen: Kuva on otettu melko läheltä, eikä siinä erotu paljoakaan ympäristöä. Jos kuva olisi rajattu niin että ympäristö tulisi selvemmin esille, voisi kuvan merkitys muuttua suurestikin. Esimerkiksi, jos kuvan rajausten ulkopuolella olisikin iso grilli tai muu nykyaikainen ruuanvalmistusväline, olisi miehen tilanne aivan erilainen kuin millaisen kuvan tämä kuva nyt antaa.
Nyt huomio kiinnittyy erityisesti miehen ilmeeseen ja liekkeihin. Jos kuvassa ei näkyisi miehen kasvoja ollenkaan, jäisi se melko tyhjäksi. Miehen ilme kertoo paljon siitä, millaisia tunteita tuli hänessä herättää ja millainen merkitys liekillä hänelle on.

Kontekstin tutkiminen: Kuva on nähtävissä internetissä sivuilla, joilla opetetaan sytyttämään tuli ilman nykyajan apuvälineitä. Tässä kontekstissa kuva on esimerkkinä siitä innostuksen tunteesta, jonka ihminen voi kokea onnistuessaan luomaan tulta itse. Jos kuva olisi esimerkiksi pyromaanien sivuilla tai palolaitoksen sivuilla, saisi se aivan toisenlaisia merkityksiä ja kuvassa olevan miehen ilme kertoisi aivan toisenlaisista tuntemuksista.

Kuvaan ei liity tekstiä, mutta siihen voisi hyvin lisätä erilaisia lausahduksia. Päällimmäisenä mieleen tulee englanninkieliset lauseet, kuten ”I did it, you can do it too”. Englanninkielisyys johtuu varmasti siitä, että kuva on otettu amerikkalaisesta elokuvasta.


MUSIIKKI
Oppimateriaalia voidaan hyödyntää koulun teemapäivänä, jossa tulen palamista käsitellään kolmen oppiaineen näkökulmasta (historia, äidinkieli ja kirjallisuus sekä musiikki). Teemapäivä antaa mahdollisuuden oppiaineita integroivaan kokonaisuuteen. Tulen palamiseen liittyvät tehtävät kerätään koulussa muiden nähtäviksi.
Tavoitteet: -Toteuttaa musiikillisia tavoitteita monikulttuurisuus huomioiden. -Tukea oppilaan oppimista toiminnallisuuden, elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. -Perehtyä tulen palamiseen ilmiönä oppiaineita integroimalla, mutta jokaisen oman oppiainesisällön lähtökohdista. – Tutustua tulen palaamiseen liittyvään äänimaailmaan.
Musiikin oppimateriaalia voidaan käyttää myös virikkeenä ja opetuksen tukena teemapäivästä riippumattomallakin musiikin tunnilla. Mukana on myös ennakkotehtäviä, joihin voidaan tutustua ennen näyttelyä tai näyttelyssä. Materiaalista löytyy vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa teemapäivä sekä tunnelmaan virittävä tulipiiri-harjoitus. Opettaja voi myös yhdistellä, lisäillä tai poistaa osioita parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tuli on irti -näyttelyn äänimaailmat
Seuraavat kysymykset voidaan käydä läpi tunnilla ennen Logomo-vierailua. Tarkoituksena on ohjata oppilaita kiinnittämään huomio näyttelyssä esiintyviin erilaisiin äänimaailmoihin. Opettaja voi myös esittää näitä kysymyksiä itse näyttelyssä tai antaa kysymykset oppilaiden tueksi monisteena. Jokaiseen osioon liittyy myös yksi tuntikokonaisuus, josta opettaja voi valita itselleen mahdollisen ja ohjata ennakkotehtävät tietyille ryhmille niin halutessaan.

Ennen näyttelyä:

A. Mitä ääniä kuulet seppä Jaakon pajassa? Mitä välineitä seppä käyttää ja millaisia ääniä niistä syntyy? Miten itse saisit kuvattua pajan ääniä? Missä tuli palaa? Mikä ääni liittyy tulen palamiseen?

B. Katso maailmankartalle merkittyjä Tuhoisia tulipaloja: Avaa esim. laatikot New York 1835, Tokio 1945 Konstantinopoli 1204? Millaisia ääniä kuulet? Mistä äänet kertovat? Millainen on tunnelma? Miten äänet liittyvät tuleen?

C. Valitse Tulilauluja-nurkkauksessa kilkkaamalla kolme erilaista tuleen liittyvää laulua maailmalta: Miten laulut eroavat toisistaan? Millaisia rytmejä ja melodioita kuulit? Valitse mieleisin tulilaulusi. Miten laulu kuvaa tuli-teemaa?

D. Katso tulikatsomon filmit kohteessa valistus- ja tiedotusfilmiä. Miten tehdä rap-musiikin avulla laulu hätänumerosta? Mikä filmissä palaa? Mikä on filmin sanoma? Mitä eri maiden hätänumeroita tiedät?

E. Mitä ääniä kuulet Turku palaa-teatterissa? Kiinnitä huomiota äänen voimakkuuteen. Ovatko kaikki äänet samanlaisia, vaihteleeko äänen voimakkuus, miltä palaminen kuulostaa?

Koulussa musiikintunnilla:
Tunnin teemana on Tulen palaminen. Tavoitteena musiikillisten kokemuksien tuottaminen: oppilas kokeilee ja tuottaa itse ja yhdessä ryhmän kanssa erilaisia äänimaailmoja.

Alkuvirittäytyminen tulipiirissä
Oppilaat ja opettaja istuvat lattialla piirissä. Piiri symboloi rituaalia, yhdessäoloa, kokoontumista kuvitteellisen tulen ympärille. Taustalla soivan musiikin tarkoitus on hiljentää, yhdistää sekä rohkaista oppilaita liittämään ajatukset Tuli on irti -näyttelyssä koettuihin äänimaailmoihin. Musiikkina: James Asherin tulimusiikkia; Dance of Fire http://www.youtube.com/watch?v=6wcqwxa9xjc

A. Musiikin soidessa haetaan yhteinen rytmi, jota toistetaan yhteisesti piirissä lattialla. Rytmin ilmentäminen voi tapahtua rummuttamalla kehoon, lattiaan, käyttämällä joitain instrumentteja tai liittämällä mukaan ääniä. Sovitusta merkistä rytmiä voidaan välillä vaihtaa.
Myös jokin piirissä tehtävä yhteinen kehon liike käy tunnelman virittämiseen.
B. Yhteisen rytmin päälle jokainen soittaja voi vuorollaan improvisoida/keksiä oman variaation täydentämään tulipiiriä.
C. Omien rytmien jälkeen pyritään löytämään ja aistimaan yhteinen rytmi, jota soitetaan ja toistetaan yhdessä kappaleen loppuun saakka.
D. Piirin jälkeen jokainen kertoo tunnelmastaan. Miltä tuntui ilmentää äänin ja rytmein tulen palamista yhteisesti piirissä? Mikä äänimaailmoista kosketti tai vaikutti eniten sinuun Tuli on irti! -näyttelyssä? Millaisiin tarkoituksiin tulen ympärille keräännytään eri kulttuureissa?

Tehtävä: Yhdessä sävelletty teos, joka äänitetään
Pyrkimyksenä on luoda teos, jossa toiminnallisuus, eläytyminen ja kokemuksellisuus ovat läsnä oppimisessa. Tavoitteet: Rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin. Kehittää ja ideoida äänimateriaalia yhteisesti ryhmän jäsenenä. Rohkaista etsimään omia musiikillisia ulottuvuuksia ja liittää ne osaksi monikulttuurista kokonaisuutta.
Aiheena Seppä-Jaakon paja ja tulen palaminen. Virikkeenä Logomon Jaakko-sepän pajan äänet. Kuvamateriaali Jaakko-sepän pajasta.
Äänimaisema toteutetaan oman luokan tavarat, esineet, erilaiset pinnat ja materiaalit huomioiden ja niillä musisoiden. Mukaan voi liittää myös soittimia ja kehon rytmejä, omaa ääntä unohtamatta.


”Takomo”-orkesterin kokoonpano:

Kapellimestari, jota voidaan kutsua vaikka seppämestariksi;
Takojat: 3-4 pienempää ryhmää; Takomo-kuoro: 1 ryhmä.
Äänittäjät: 2 oppilasta

Kuva Anna Tarjamo-Koivisto 2010.

Aika: minimi 2x45min.
A. Virittäytyminen tunnelmaan keskustelemalla Jaakko-sepän pajan äänimaailmasta:
Millaisia ääniä kuulit pajassa? Mitä seppä takoi? Millaisia rytmejä pajassa kuului? Vaihteliko rytmit? Mitä muita ääniä pajassa esiintyi? Olisitko kaivannut vielä jotain lisää täydentämään pajan tunnelmaa?
Mikä oli tulen merkitys sepälle? Mitä sepältä vaadittiin tulen käsittelyyn? Mikä oli tulen merkitys koko kylälle? Millaista olisi tehdä työtä sepän pajassa? Miltä tulen palaminen kuulosti? Olisiko tulen palamiseen liittyvä ääniefektejä voinut olla lisää?
Vastasivatko Logomossa kuulemasi äänet omaa mielikuvaasi sepän pajasta?

Sepät eri kulttuureissa
Seppä eri kielillä: blacksmith (engl.), smed (ruotsi), sepp (viro), forgeron (ranska), Schmied (saksa) Millä muilla kielillä tiedätte sanan seppä?
Kuulostaisiko sepän paja samanlaiselta Skotlannissa tai Uudessa-Seelannissa?
Sepät ovat valmistaneet aseita ja työkaluja monissa eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa kautta aikojen. Tuli on ollut tärkeä työväline sepän ammatin harjoittajille esim. japanilaiset sepät valmistivat miekkoja kiinalaisilta perityn taidon mukaan jo 500 eaa.
Mistä eri kulttuureista seppä on sinulle tuttu? Mitkä asiat voisivat yhdistää eri maiden seppiä?

B. Oma sävellys Jaakko-sepän ”taonta”-orkesteri
Maailmankiertue lähestyy ja tarkoituksena on säveltää lyhyt teos, jossa äänimaailman ja inspiraation lähteenä on sepän paja ja tulen palaminen.
Kokeillaan erilaisten äänimaailmojen tuottamista käyttäen erilaisia materiaaleja ja soittimia yksin/pienryhmissä luokkatilassa:
- Millä keinoin voit tuottaa sepän pajassa kuulemiasi ääniä? Miten kuvailisit tulen palamiseen liittyviä ääniä sepän pajassa? Keksikää äänet soittamalla joko aitoja instrumentteja tai käyttämällä esim. pattereita, pulpetin metallisia osia, triangeleja, kellopelejä, kelloja, rumpuja, kiviä, metalleja, putkia, roskaämpäreitä, lusikoita, lakanakangasta (tulen humina/leimahtelu...) jne. Hyödyntäkää mahdollisimman rikkaasti ja monipuolisesti luokassa olevia esineitä, pintoja ja materiaaleja!
- Muista myös oma äänesi instrumenttina: tuota Jaakko-sepän huokauksia, karjahduksia, laulua, äännähdyksiä, palkeiden puhinaa, hokemia, toistoja, sanoja (esim. seppä eri kielillä)

Kappelimestari :
- Kokoontukaa seuraavaksi yhteen. Istukaa ryhmissä orkesterin kokoonpanon tapaan kapellimestari edessä. Kapellimestaria voi kutsua vaikkapa seppämestariksi. Voitte keksiä yhdessä, miten ja millä hän orkesteriaan johtaa.
- Kapellimestari johtaa ”takoja-orkesteria” ja antaa merkin, milloin kaikki soittavat samaa yhteistä rytmiä, milloin jokin takoja-ryhmä tuottaa omaa äänimaisemaa tai milloin on hiljaista.
- Takoja-kuoro: Takoja-orkesterin löytäessä yhteisen takoja-sävelen/rytmin, voidaan mukaan liittää myös kuoro, joka sanoittaa lyhyen, toistoja sisältävän, iskevän takomo-laulun tai äänimaailman.
-
Harjoittelun jälkeen synnytetty kokonaisuus äänitetään ja sävellys kuunnellaan yhdessä.

C. Keskustelu luodun äänimaailman tunnelmista:
Mitä lisäarvoa äänimaailma tuo seppä-Jaakon pajaan?
Millaista musiikkia sävelsitte? Mitä erilaisia instrumentteja käytitte?
Mikä oli rytmin osuus sävellyksessänne?
Oliko helppo tuottaa äänimaisemaa kuvaamaan sepän työtä pajassa?
Miten kuvasitte tulen palamista?
Miten musisointi toteutui yhteisesti?
Mihin tarkoitukseen voisitte käyttää äänittämäänne musiikkia?
Mitkä maat ovat kiertuelistallanne? Miksi suuntaatte juuri mainitsemiinne maihin? Mitä teidän tulisi huomioida lähtiessänne keikalle valitsemiinne kohteisiin?
Lisätehtävä: Suunnitelkaa levylle kansi ja nimi; mainitkaa myös muusikot, instrumentit, säveltäjä ja mahdollinen sanoitus.

Turku palaa -äänite (2x 45 min)
Turku palaa -esityksen pohjalta laadittu oman kappaleen säveltäminen ja sen tallennus.
Tehtävän tavoitteena on kokeilla ennakkoluulottomasti improvisoiden omia musiikillisia ideoita yhteisesti musisoiden; vastuullinen osallistuminen toiset huomioiden.

Jakaannutaan kolmeen pienryhmään ja muodostetaan neljäs ryhmä, joka vastaa äänityksestä. Etsikää sopivia instrumentteja/materiaaleja ja kuvatkaa omaa ääntä käyttämällä elämisen ja tulen ääniä ennen paloa, palon aikana ja sen jälkeen.
Ryhmät säveltävät tuli-äänimaailman, joka äänitetään koulun mahdollisuuksien mukaan.
Ryhmässä yksi soittajista on myös kapellimestari, joka pitää huolen musiikin etenemisestä.

Kappaleen osiot:
Ennen paloa. I ryhmä kuvaa elämän ja arjen ääniä ennen paloa. Virikkeenä Turku palaa -teatterissa kuultuja ääniä; aikuisten/lasten puhetta, naurua, eläinten ääniä, kolinaa, kohinaa jne.
Palamisen aikana. II ryhmä esittää tuhoisan tulipalon aikana koettuja ääniä (tulen palaminen, ihmisten hätä) erilaisia materiaaleja ja soittimia käyttämällä. Tarvikkeina mm. kartonkia, foliota, rumpuja, muovipulloja, oma ääni kuvaamaan hätää ja kaaosta jne.
Palamisen jälkeen. III ryhmä kuvaa tulipalon sammuttamisen ääniä sekä palon jälkeistä tunnelmaa; hiljaisuutta, nyyhkintää jne.

Harjoittelu, äänitys ja kuuntelu
Liittäkää äänimaailmat kokonaisuudeksi aikajärjestyksessä kapellimestarin antaman merkin mukaan:
I ryhmä aloittaa, II ryhmä jatkaa ja III ryhmä lopettaa.
Kappaleen etenemisestä vastaa oppilas, joka johtaa kappaleen kulkua.
Toistakaa ja harjoitelkaa kokonaisuus
Äänittäkää kappale harjoittelun jälkeen
Kuunnelkaa sävellys ja keskustelkaa äänitteen tunnelmista

Miltä luomanne kokonaisuus kuulosti?
Oliko helppo keksiä tulen palamista kuvaavia ääniä?
Muistelkaa Logomossa kohdetta Tuhoisia tulipaloja maailmalla. Millaisia tulen palaamiseen liittyviä katastrofeja maailmalla on esiintynyt? Miltä ne kuulostivat?
Miten äänittämänne sävellys tulkittaisiin eri maissa?
Millaiset musiikkiarvostelut se saisi esim. Amerikan filmifestivaaleilla tai Australian aboriginaalien keskuudessa tai vaikkapa Japanin maanjäristysalueella?

Tulilauluja maailmalta
Tavoitteena ymmärtää ja laajentaa musiikintuntemusta eri maiden musiikillisista tyyleistä. Keskustella ja suhtautua kriittisesti analysoimalla muiden maiden musiikkia
Maailman tulilauluja- kohteessa kuuntelit eri maiden tuleen liittyviä lauluja ja rytmejä. Laulut olivat erilaisia riippuen mistä päin maailmaa ne olivat. Yhteistä niissä oli tuleen liittyvä teema. Keskustelkaa yhdessä mikä tulilaulu oli suosikki. Miksi? Miltä se kuulosti? Mistä päin maailmaa se oli?
Logomossa kuultua:
Lolita Torres: Tulityttö ”La nina de fuego”
Eros Ramazotti: ”Fueco nel fueco” Italiasta
Ituri metsän pygmien rytmejä

Kuunnelkaa ja katsokaa video Suomen euroviisuedustaja (v.2006) Lordin Hard Rock Hallelujahsta http://www.youtube.com/watch?v=mh3hj9-J76Y
Miten se liittyy tulen palamiseen? Mikä merkitys tulella on videossa? Mitä yhteistä Euroviisu-tapahtumalla ja tulilaulut maailmalla -kohteella on?
Laulakaa yhdessä Hard Rock Hallelujah-kappale. (Musiikin kirjasta; Soi 5-6, s. 254-255)
Valitkaa yhdessä jokin tulesta kertova laulu. Mitä laulussa kerrotaan? Millainen sävel siinä on? Entä rytmi? Onko sitä helppo laulaa? Mistä päin maailmaa kappale on?

Tulikatsomo; valistus-ja tiedotusfilmit
Tehtävä: oman rapin sanoitus muille rapaten
Tavoitteena keskittyä musiikin kuunteluun ja katseluun; tutustua yhteen musiikin tyyliin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kautta; rohkaista oppilasta luomaan ja ideoimaan ryhmän jäsenenä

Kuunnelkaa ja katsokaa Logomossa näkemänne hätänumero -rapkappale uudelleen: Youtube music: Le 118 Project des Pompiers Suisse.
Miltä se kuulosti? Mistä maasta oli kyse? (Sveitsi) Millä kielellä he lauloivat? (ranskaksi) Millainen oli laulun sanoma? Mistä se kertoi ja miten se liittyi tulen palamiseen? Mitä muita hätänumeroita tiedätte maailmalta?
Jos lähtisitte maailmankiertueelle esittämään omaa rappia, mihin maihin matkustaisitte?
Laatikaa joko pareittain tai pienryhmissä oma hätänumero-rap laulu. Sanoituksen ei tarvitse olla suomenkielinen. Esittäkää valmiit sanoitukset toisille ryhmille räpäten!

Kuva-analyysi musiikin tunnilla käytetystä kuvasta
Kuva: Jaakko-seppä pajassaan (Logomo)

Esiymmärrys: Kuva liittyy työntekoon. Ollaan sepän pajassa. Seppä takoo esinettä. Kuva tuo mieleen ammatinharjoittajan ja arkisen aherruksen. Pajassa on pimeää.

Kuvailu: Pajan esillepanossa ollaan pyritty huomioimaan autenttinen tilanne. Jäljitellään sepän ammattiin liittyvää tilaa. Värit ovat tummat: mustaa, harmaata ja metallin sävyistä. Sepällä valkoinen työpusero, suojaesiliina ja päässä valkoinen hattu. Edessä näkyy sepän tarvitsemia eri muotoisia ja kokoisia työkaluja, alasin, sekä taustalla tulisija. Tyyli on arkinen ja todellisen tuntuinen. Sepän asento kertoo suoritettavasta fyysisestä työstä. Hänen käsissään on työtä kuvaava vasara ja jonkinlaiset pihdit. Metalli muokkaantuu sepän rytmisesti toistuvien iskujen alla välillä kiihtyen ja välillä hidastuen. Silloin tällöin kuuluu työvälineiden kiliseviä ja kolisevia ääniä. Työpäivä on käynnissä.

Analyysi ja tulkinta: Taustalla oleva tulisija on tärkeä osa kuvaa. Tulen merkitys sepän ammatissa on olennainen. Tuli symbolisoi sepälle toimeentuloa. Se kertoo myös siitä vallasta, joka liittyy sepän ammattiin. Sepän suhde tuleen on kunnioittava. Tulta tulee käyttää hallitusti, jotta tuhoa ei tule. Seppä osasi kontrolloida tulen mahtia. Sepällä oli taito tähän ja häneen liittyi tietynlainen asema yhteiskunnassa. Seppä takoi aseet, työkalut ja tarve-esineet - hän poisti jopa hampaita tarvittaessa.
Ilman vasaraa ja alasinta seppä ei voisi työskennellä. Ne näkyvät keskellä kuvaa. Jos kuvassa olisi ainoastaan pelkät mainitut työvälineet osaisimme liittää kuvan sepän ammattiin.
Kuvassa tapahtuu esineen valmistusta. Se on mahdollisesti tilattu sepältä ja sen valmistus täytyy saattaa loppuun päivän kuluessa. Työssä ei saisi tulla virheitä. Takominen näyttää raskaalta työltä. Sepän käärityt hihat muistuttavat katsojaa pajasta, jossa työnteko on hikistä, kuumaa ja jopa hieman sietämätöntä ja riskialtista.

Konteksti: Kuvan seppä herättää arvostusta töidensä ja taitojensa kautta. Seppä ei ole enää nuori. Hän on mahdollisesti perheellinen. Hän tuntuu vahvalta, mutta työpaikan kuumuus ja pimeys heikentävät hänen terveyttään. Seppä on käsityöläinen ja kylälle tärkeä henkilö. Sepän mahti on myös tulen palamisen halitussa ja taidokkaassa käsittelyssä. Seppä tarvitsee tulta ja tuli seppää. Seppä herättää luottamusta ja kyläläiset ovat mielellään hyvissä väleissä hänen kanssaan. Seppää tarvitaan yhteisössä.
Minusta kuva tuo hyvin esille sepän ammattiin kuuluvat asiat ja esineet. Seppä on sellainen, millaiseksi hänet kuvittelen. Toisaalta nykyaikana työolot eivät ole näin vaativat ja seppä ei näyttäydy ehkä näin stereotyyppisesti. Huomaan yhtäkkiä, että en tiedä nykyajan sepän ammatin kuvasta kovinkaan paljon. Uskoisin kuitenkin, että oleelliset esineet tulineen, työvälineineen ja alasimineen löytyvät edelleen sepän työpajalta.

Arvottaminen: Mielestäni sepän pajaa esittelevä kuva (asetelma) välittää erinomaisesti informaatiota sepästä, sepän työoloista sekä aikakaudesta. Tulen merkitys sepälle sekä sepän taito tulen hallitsijana korostuu. Palkeet, jotka ovat yksi olennainen työväline sepälle eivät näy tässä kuvakulmassa. Mielestäni onnistunut asetelma, joka kertoo meille sepän merkityksestä yhteiskunnalle sekä vie pajan äänimaisemiin ja tunnelmiin.


KUVAT: ANNA TARJAMO-KOIVISTO

3. Liikunta, ympäristö- ja luonnontieto, fysiikka-kemia

TULI
Joonas Heinänen ja Tuomo Kankaanpää

Opetuskokonaisuus käsittää tuli-aiheisen teemapäivän, jonka aikana käydään Logomon Tuli on irti! -näyttelyssä ja lähestytään tulta liikunnan, ympäristö- ja luonnontiedon sekä fysiikka-kemian näkökulmista.

SUUNNITELMAT

Ympäristö- ja luonnontieto / Fysiikka-kemia

Ennen Logomossa käyntiä pidetään oppitunti, jonka pääaiheena ovat tulen syttyminen ja palamisreaktio. Aihetta pyritään käsittelemään monipuolisesti huomioiden niin kotona olevat potentiaaliset syttymislähteet kuin metsäpalon aiheuttajatkin. Teorian ymmärtäminen eli palamisen edellytyksien tunteminen on ensiarvoisen tärkeä asia.

Tunnin teoriataustaa:
-Palamisen edellytyksiä ovat palava aine, riittävä lämpotila ja happi. Palaminen loppuu, jos yksikin elementti katoaa.
-Syttymispisteellä tarkoitetaan alinta lämpötila, jossa aine syttyy palamaan. Syttymispiste vaihtelee eri aineiden välillä, joidenkin kohdalla puhutaan leimahduspisteestä.
-Palamista voi tapahtua myös ilman kunnolla erottuvaa liekkiä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy paljon savua ja nokea.
-Raudan ruostuminen ja hopeaesineiden tummuminen ovat esimerkkejä hitaasta palamisesta. Myös ihmisen elimistössä tapahtuu hitaita, liekittömiä palamisreaktioita.

Tehtäviä tunnille:
Palamisen edellytyksiä voidaan testata yksikertaisin välinein opettajan johdolla. Hapen loppumisen vaikutus on yksinkertaista testata tuikkukynttilällä ja sen päälle alassuin asetettavalla vesilasilla. Pienen tulitikun kanssa voi todeta palavan aineen loppumisen seuraukset. Vedellä puolestaan on lämpötilaa laskeva vaikutus. Mitä sytykkeitä tavallisesti käytetään ja miten ne selittyvät tällä teorialla?

Kun syttymisen ja palamisreaktion jatkumisen vaatimukset on käsitelty, siirrytään käsittelemään mahdollisia palolähteitä. Kotona tällaisia ovat esimerkiksi sähkölaitteet, tulisijat ja sytytysvälineet. Tässä kohdassa pohditaan yhdessä alkusammutukseen liittyviä asioita. Miten palava rasvakattila pitää sammuttaa - entä takasta lentävä kekäle? Mitkä petolliset vaarat liittyvät pellin sulkemiseen liian aikaisin?

Kodin sisältä siirrytään luonnon palolähteisiin. Ihminen voi sytyttää maastopalon omalla huolimattomalla ja vastuuttomalla toiminnallaan, mutta myös ihmisestä riippumattomat tekijät kuten salamointi voivat aiheuttaa laajan metsäpalon. Salamoinnilla on myös yhteys jo käsiteltyihin sähkölaitteisiin. Ylipäätään on hyvä palauttaa mieliin alkutunnin edellytykset palamiselle. Miten ne toteutuvat luonnossa vaikkapa hellejakson aikana? On myös hyvä tuoda esiin palamisesta saatavat hyödyt, metsäpalot ovat luonnollinen osa elämän kiertokulkua.

KUVA-ANALYYSI

Tästä osoitteesta löydät analysoitavan kuvan:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Streichholz.jpg/250px
Streichholz.jpg&imgrefurl=http://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen&usg=__s65EpG3kcuSPrXZSeO9YOCCuOX0=&h=375&w=250&sz=11&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=nhDoFdSJnxw8kM:&tbnh=151&tbnw=101&ei=vHWPTb_nGI-PswbU7ayACg&prev=/search%3Fq%3Dpalaminen%26hl%3Dfi%26sa%3DX%26rls%3Dcom.microsoft:fi:IE-SearchBox%26rlz%3D1I7GGLR_en%26biw%3D1659%26bih%3D760%26tbm%3Disch%26prmd%3Divns&itbs=1&iact=rc&dur=328&oei=vHWPTb_nGI-PswbU7ayACg&page=1&ndsp=32&ved=1t:429,r:8,s:0&tx=52&ty=69

SISÄLLÖN TUTKIMINEN

Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
Värillisessä valokuvassa on kelta-oranssilla liekillä palava tulitikku. Tausta on sysimusta ja sinisävyistä savua ja kaasua kohoaa runsaasti ylöspäin. Tulitikun syttymiseen on vaadittu palamisen kolme edellytystä eli happea, palavaa ainetta ja riittävä lämpötila. Tässä tapauksessa palava aine on puutikku, jonka päässä on syttymisherkkää seosta. Tuli on saatu aikaiseksi raapaisemalla syttymisherkkä pää karheaan pintaan, todennäköisesti tulitikkuaskin kyljessä olevaan raapaisupintaan. Siitä syntynyt kitka on tuottanut riittävän lämpötilan palamisreaktion alkamiselle. Tila ei voi olla hapeton, koska tikku palaa. Tilanteessa on tarvittu myös tekijä, joka on toteuttanut raapaisuliikkeen. Tikku ei ole ehtinyt vielä hiiltyä vaan palaa vasta kärkiosastaan, sytyttäminen on tapahtunut juuri äsken. Kuvassa näkyvä sininen kaasu ja savu on lähtöisin syttyessä tapahtuneesta kemiallisesta reaktiosta. Tulitikun päässä on yleensä mm. rikkiä palavana ainesosana.
Kuva jättää avoimeksi tulen tarkoituksen. Miksi tikku on sytytetty? Ollaanko aikeissa sytyttää vaikkapa nuotio tai tupakka? Vai onko tekeillä peräti tihutyö? Kyseessä voi olla myös täysin lavastettu kuva tai tutkimustilanne. Musta tausta korostaa liekin näkyvyyttä ja kaikkia värejä kuvassa. Kuva on voitu ottaa mitä tahansa mustaa taustaa vasten tai pimeässä tilassa. Liekin väristä voidaan tehdä johtopäätöksiä sen lämpötilasta. Sininen liekki olisi paljon kuumempi kuin kyseessä oleva kelta-oranssi liekki. Siihen vaadittaisiin palamiselle otollisemmat olosuhteet kuten enemmän happea.

Mitä teemoja kuvasta löytyy? Savun/kaasun muodot, erilaiset värit, kiinteässä ja kaasumaisessa muodossa olevia aineita.

Liikunta: Kaksoistunti näyttelykäynnin jälkeen
Pelit ja leikit

Tunti aloitetaan alkulämmittelyleikeillä ja -peleillä, jotka päivän teemaan sopien ovat tuliteemaisia.

Tulimieshippa
- Kaksi hippaa punaiset liivit päällä ovat tulimiehiä, jotka koskiessaan ”sytyttävät” palamaan. Leikissä on mukana myös kaksi siniliivistä vesimiestä, jotka sammuttavat kiinnijääneet, minkä jälkeen pääsee takaisin peliin mukaan.

Pelastajat (vrt. leikki Logomon näyttelyssä)
- Kaksi salin keskellä seisovaa pelastajaa pitävät toisiaan käsistä kiinni ja yrittävät napata kiinni salin reunasta ”putoavia” (juoksevia) oppilaita. Pelastajien saadessa kiinni kiinnijääneestä tulee myös pelastaja ja hän liittyy pelastajien verkostoon.

Polttopallo
- Yksi polttaja yrittää polttaa pehmopallolla määrätyn kokoisen alueen sisällä olevia muita pelaajia. Mikäli pelajaan osuu, pelaaja siirtyy niin ikään polttajaksi.

Musiikkiliikunta: luova tanssi
Ensin voidaan ottaa käytännön improvisaatio- ja tilankäyttöharjoitteita.

Laskettelurinne
Oppilaat liikkuvat liikuntasalin viivoja pitkin eteen, taakse tai suoraan sivuille. Napa on koko ajan ”alarinteeseen” päin. Oppilaat liikkuvat omassa tahdissa ja aina takaa tuleva väistää. Tarpeen mukaan voi lisätä vauhtia jne. Taustalla soitetaan musiikkia, mutta oppilaiden ei tarvitse liikkua musiikin tahtiin.

Liiku maisemassa
Muistellaan Logomon näyttelyä ja siellä olleita erilaisia kuvia, esineitä ja paikkoja (paloauto, palanut Turku jne.) Oppilaat lähtevät liikkumaan tilassa joko vapaasti improvisoiden tai opettajan ohjeiden mukaan. Esim. roisto palaneen Turun kaduilla liikkuu piilosta piiloon. Palomies sammuttamassa paloa liikkuu vauhdikkaasti paikasta toiseen. Jokaisella on oma alkupaikkansa, mistä oppilas lähtee liikkeelle. Musiikkia soitetaan taustalla.

Tanssi
Lopuksi suunnitellaan ryhmittäin tanssi opettajan antamien kuvien ja ohjeiden perusteella.
Opettaja laittaa jonkin mielestään sopivan musiikin tanssiin vasta esityksen alussa, jotta oppilaiden ei tarvitse hioa minkäänlaisia askelkuvioita, vaan tanssi pysyy enemmän tai vähemmän improvisaationa. Tanssin kesto voi olla puolesta minuutista ylöspäin.

Kuva1:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://theuprisers.com/wp-content/uploads/2009/07/fire-dance.jpg&imgrefurl=http://theuprisers.com/%3Fauthor%3D2&usg=__zy_AAvSszuoXbtUyNXIsWwAjbPM=&h=305&w=500&sz=140&hl=fi&start=54&zoom=1&tbnid=6Ro7DikM9h8MBM:&tbnh=102&tbnw=167&ei=y6aPTanCF8noOYuy-OgF&prev=/images%3Fq%3Dfire%2Bdance%26um%3D1%26hl%3Dfi%26biw%3D1280%26bih%3D592%26tbs%3Disch:10%2C1444&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=753&vpy=244&dur=266&hovh=102&hovw=167&tx=151&ty=111&oei=YqaPTdPBI8ur8APUqZCgDw&page=4&ndsp=21&ved=1t:429,r:10,s:54&biw=1280&bih=592

Ohjeiksi: Tanssista pitää löytyä:
- mikä tapahtuma kyseessä, mikä on johtanut ko. tapahtumaan?
- mitä kaikkea muuta tapahtuu, millaisia osallistujia?
- riehakas loppu

Oppilaat pääsevät suunnittelemaan tanssiaan opettajan ohjaaman kuva-analyysin kautta. Oppilaat pohtivat yhdessä, mitä kaikkea kuvasta löytyy: Missä tämä tapahtuu? Keitä tähän osallistuu? Miksi tapahtuma on järjestetty? Mitä teemoja kuvasta löytyy?

Ryhmille voi jakaa kuvia esim. jonkinlaisesta suuresta tulipalosta, olympiasoihdusta ja sen kantajasta ja niin edelleen.

4. Kuvataide, äidinkieli, liikunta



Tuli – entiset ajat ja kulttuurit

Tuomaala ja Veneskoski


Suunnittelemassamme oppimateriaalissa tulta ja tuleen liittyviä tarinoita käsitellään kuvataiteen, äidinkielen ja liikunnan avulla niin, että niistä muodostuu eheä, integroitu kokonaisuus. Kokonaisuus on suunniteltu viidennelle luokka-asteelle; siihen kuuluu vierailu Tuli on irti -näyttelyssä kulttuurikeskus Logomossa.

OPETUSKOKONAISUUS
Vaihe 1
Teeman käsittely aloitetaan kuvataiteen tunnilla. Opettaja valitsee oppilaille näytettäväksi kuvia tulesta ja liekeistä. Keskitytään kuviin, joista käy ilmi aika ja kulttuuri, josta kuva on poimittu. Näin opettaja voi kuvien avulla myös käsitellä kulttuureista johtuvia eroja tulen symboliikassa.
Esimerkkikuvia:
http://www.flickr.com/photos/statelibraryqueensland/4209874554/sizes/m/in/photostream/
http://www.flickr.com/photos/nlscotland/4688538866/sizes/o/in/photostream/

Esimerkki kuva-analyysista (ks. kuva-analyysimalli tiedosto 18)
(oppilaat näkevät kuvassa varmasti erilaisia asioita…)
http://www.flickr.com/photos/usnationalarchives/4271777745/
Sisällön tutkiminen
Kuvassa palaa vanhanmallinen auto. Taustalla näkyy paloauto, joka on mahdollisesti tulossa sammuttamaan kyseistä paloa. Kuvasta ei selviä, miten palo on syttynyt. Kyseessä saattaa olla vahinko tai mahdollisesti myös ilkiteko.
Kuvasta nousee mielestäni eniten pinnalle pelko ja tuho. Tässä tuli ei esiinny elämän tai selviytymisen symbolina.
Kuvassa voi hyvin olla kyseessä esimerkiksi oikosulku tai vahinko. Jos kuvan tapahtumapaikkaa tai -aikaa muuttaa, voisi kuva hyvin olla myös lehtikuva levottomuuksista tai sodasta jossain päin maailmaa.
Tekniikan ja ilmaisukeinojen tutkiminen
Vaikka kuva saattaa hyvinkin olla lavastettu, välittyy siitä kuitenkin valokuvana jonkun henkilön todellinen menetys. Jos kuva muutettaisiinkin maalaukseksi, saattaisi tapahtuma tuntua kaukaisemmalta, ei niinkän todelliselta tapahtumalta.
Kuvasta saisi helposti muokattua valistavan tai ironisen. Teemana tuli yhdistetään usein vaaraan ja valistukseen. Kuvalla voisi varoittaa tulella leikkimisen tai vaikkapa autossa tupakoinnin vaaroista. Varoittavilla teksteillä kuvan sanoma ja tarkoitus muuttuisi täysin.
Muodon tutkiminen
Kuvan rajaamisella voidaan kuvan herättämiin mielikuviin vaikuttaa paljon. Jos kuvasta olisi rajattu pois kaikki muu paitsi liekki, voisi kyse olla lähes mistä vain tapahtumasta ja kuvaa analysoivalle henkilöllä jäisi enemmän tilaa mielikuvitukselle. Jos taas kuvaa laajennettaisiin, voisi se esittää vaikkapa jonkin elokuvan kuvauksia tai laajalle levinnyttä tulipaloa, jonka pienen pieni osa palava auto on.
Kontekstin tutkiminen
Kuvaan ei liittynyt kuvatekstiä tai selitystä, missä kuva on esitetty. Jos kuvan rinnalle nostetaan vastaavia kuvia eri maista ja eri aikakausilta, saadaan hyvin korostettua tulen erilaisia merkityksiä ja tulen symboliikkaa. Tässä kuvassa tuli esiintyy tuhoavana, kun taas muissa esimerkkikuvissa tuli saattaa edustaa elämää, lämpöä tai ruoan saamista.
Kuva voisi toimia myös opetuskuvana. Auto on tuttu kulkuväline kaikille ja kuvan avulla on siksi helppoa lähteä käsittelemään paloturvallisuutta.

Oppitunnin alussa näytettävät kuvat tulisi valita niin, että niistä kävisi ilmi tulen monet kasvot: tuli vaarallisena ja tuhoavana, mutta myös kauniina ja kiehtovana elinehtona.
Tulikuvien tarkastelun jälkeen oppilaat maalaavat jokainen oman näkemyksensä tulesta/liekistä peiteväreillä. Lopuksi kaikki työt kootaan seinälle isoksi liekkimereksi.

Vaihe 2
Aiheeseen tutustumisen jälkeen oppilaat vierailevat opettajan ja oppaan johdolla Tuli on irti -näyttelyssä. Oppilaat kiertävät näyttelyä tutustuen tulen historiaan, tuleen liittyviin tarinoihin ja taruihin sekä tulen voimaan. He saavat myös kokeilla tulen sytyttämistä, sammuttamista ja ihmisten pelastamista palavasta talosta leikin avulla.
Viimeiseksi oppilaat keskittyvät pisteeseen, jossa tuleen liittyvistä tarinoista on koottu sähköinen lehti. Lehdessä on osio, johon on kerätty tarustoa tulen jumalista. Kaikki oppilaat lukevat nämä artikkelit ja valitsevat yhden jumalan, johon haluavat tutustua tarkemmin.

Vaihe 3
Kokonaisuuden kolmas vaihe toteutetaan äidinkielen tunnilla. Oppilaat saavat etsiä kirjastosta ja internetistä tietoa näyttelyssä valitsemastaan jumalasta. Tämän jälkeen jokainen kirjoittaa aineen, jossa tuli ja oppilaan valitsema jumala ovat osana. Tarina saa olla realistinen ”tietopläjäys” tai mielikuvituksellinen tarina jumalten elämästä, seikkailuista ja kokemuksista. Tärkeintä on tulen esiintyminen tarinoissa tavalla tai toisella. (Seuraavassa vaiheessa tarinat käsitellään yhdessä.)

Vaihe 4 - Retkipäivä
Lähdetään retkelle luontoon. Otetaan mukaan omat eväät, polttopuita, piirakan tekoon tarvittavat ainekset, koulussa aikaisemmin kirjoitetut tarinat ja kameroita. Aikaa tulee varata noin neljä tuntia, kävelymatkaan voi varata noin tunnin. Paikkana olisi hyvä olla esim. ranta tai sellainen, josta löytyy hyvin isojakin kiviä. Paikan on oltava sellainen, että siellä saa sytyttää tulen. Joko retkellä tai mielellään jo ennen retkeä olisi hyvä käydä oppilaiden kanssa läpi jokamiehen oikeudet. Niistä voisi koota esimerkiksi taulun luokan seinälle tai muistilapun jokaisen oppilaan taskuun. Turvallisuuteen tulee muutenkin kiinnittää huomiota, esimerkiksi vettä tulee yhdessä rakennettavan uunin läheisyydessä olla saatavilla helposti ja nopeasti.
Perillä luonnonhelmassa aletaan tehdä kiviuunia. Pohditaan yhdessä, millaisia kiviä kannattaa etsiä ja kuinka monta. Jaetaan porukka puoliksi ja ryhdytään kasaamaan molemmille ryhmille omaa kiviuunia.

Seitsemän kiven uuni
Uuni vaatii melko isoja kiviä, mutta se on myös mahdollista koota monesta pienemmästä kivestä. Uunista tehdään kaksikerroksinen ja kummassakin pesässä poltetaan pieniä puita. Kasataan kivet kuvan mukaiseen järjestykseen, taustalle täytyy myös laittaa suuri kivi uunin takaseinäksi. Kun uuni on lämmennyt tarpeeksi, poistetaan puut ylemmästä pesästä ja jatketaan polttoa alemmassa pesässä. Piirasta tulee tarkkailla koko ajan, sillä uuni on yleensä eri lämpöinen riippuen lämmittäjästä, uunin koosta jne. Muista ottaa sammutusvettä lähelle!


Kinkkupiirakka
100 g margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
200 g kinkkusuikaleita
pala purjoa
3 kananmunaa
2 dl maitoa
3 rkl vettä

Valmista ensin vispilä esim. pajun oksista. Nypi margariini ja vehnäjauhot. Lisää suola ja vesi. Levitä taikina vuoan pohjalle. Valmista täyte: kuutioi kinkku ja purjo, riko joukkoon kananmunat ja sekoita ne maidon kanssa. Käytä vispilää. Kaada täyte pohjan päälle. Paista uunissa niin kauan kun täyte on hyytynyt.

Piirakan valmistuessa luetaan aikaisemmin koulussa tehdyt tarinat. Nautitaan itsetehtyä piirakka, minkä jälkeen korjataan jäljet. Otetaan kuvia retken eri vaiheista. Kuvat siirretään luokassa koneelle ja ne tulostetaan näyttelyksi koulun seinälle.

5. Kuvataide, ympäristö - ja luonnontieto, äidinkieli ja kirjallisuus

ELÄIMET TULEEN LIITTYVISSÄ TARUISSA:
KOJOOTTI, LOHIKÄÄRME, JA FEENIKS-LINTU
Kati Tiainen, Heini Pollari ja Jaana Lehtonen

Tekemässämme kokonaisuudessa lähestytään ilmiötä tuli kolmen tuleen liittyvissä tarinoissa esiintyvän eläimen (kojootin, lohikäärmeen ja feeniks-linnun) kautta. Kokonaisuudessa ovat mukana oppiaineet ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Aiheen laajentaminen myös muihin oppiaineisiin onnistuu helposti. Näitä eläimiä tarkastellaan myös eri kulttuurien näkökulmista.

Kokonaisuuden tavoitteena on
- ympärisö- ja luonnontieteessä:
o tutustua eläinlajien esittelyyn tunnistusoppaissa
o tutustua eri eläinten anatomiaan
o opetella tekemään lajikuvauksia
- kuvataiteessa:
o tutustua mosaiikkityön tekemiseen
o tehdä oma mosaiikkityö
- äidinkielessä ja kirjallisuudessa:
o tutustua taruihin
o harjoitella runojen kirjoittamista
o draama työvälineenä
o tarinan kirjoittamisen harjoittelu
o luetun ymmärtämisen harjoittelu

Esimerkki kokonaisuuden ajoittamisesta.
Vaihe 1
Ympäristö- ja luonnontieteentunnilla tutustutaan erilaisiin lajintunnistusoppaisiin. Tutustuminen voidaan tehdä muutamien lajien kautta, jotka sopivat käsiteltävinä olevaan aiheeseen. Esimerkkinä tässä talitiainen: 2
Oppilaat tutustuvat pareittain johonkin eläimeen tarkemmin:
- miten eläin esitellään kirjassa (kuvat, teksti)
- mitä tietoa siitä annetaan(tuntomerkit, elinpaikka, ääntely)

Vaihe 2
Tulieläimiin liittyviin taruihin tutustutaan äidinkielen tunnilla. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten eläimet nähdään eri kulttuureissa. Esimerkiksi tarut lohikäärmeistä ovat hyvin erilaiset idässä ja lännessä. Ohessa esimerkkitekstit taruista.

Taru 1:
Kojootti varastaa Tulen (TARU Brittiläisestä Kolumbiasta)
Seisoessaan eräänä iltana vuoren huipulla Kojootti luuli näkevänsä valon kajahtavan etäisyyksissä. Koska ei tiennyt mikä se oli, hän sai ennustamalla selville että se oli tulta, ja päätti hankkia tuon ihmeen ihmisille. Hän kokosi seurakseen vikkeliä juoksijoita, ketun, suden, antiloopin, ja muutamia muita, ja matkattuaan pitkän matkaa he saapuivat Tuli-ihmisten talon luo. "Me olemme tulleet kylään," he sanoivat, "tanssimaan, leikkimään ja pelaamaan." Ja valmistelut tehtiin tanssia varten heidän kunniakseen. Kojootti valmisti päähineen itselleen pietyistä keltamännyn lastuista ja maahan asti ulottuvista setrinkaarnan ripsuista. Tuli-ihmiset tanssivat ensin tulen ympärillä, ja tuli oli hyvin matala. Sitten Kojootti ja hänen väkensä tanssivat, mutta valittivat etteivät pystyneet näkemään kunnolla. Tuli-ihmiset ruokkivat liekkejä, ja Kojootti valitti neljä kertaa, kunnes liekit kohosivat kattoon asti. Sitten Kojootin seuralaiset olivat olevinaan niin kuumissaan, että heidän oli mentävä ulos vilvoittelemaan, ja vain Kojootti jäi sisään. He ottivat valmiit lähtöasemat, kun taas Kojootti hyppeli villisti kunnes, ollessaan lähellä ovea, heilautti pitkät ripsut tuleen, Tuli-ihmisten sännätessä hänen peräänsä. Hän antoi roihuavan päähineensä Antiloopille, joka juoksi ja antoi sen seuraavalle, ja niin edelleen. Tuli-ihmiset saivat heidät kiinni yksi kerrallaan tappaen heidät - kaikki muut paitsi Kojoottia, jonka he melkein saivat kiinni, mutta hän juoksi puun taakse ja sytytti sen puun palamaan, niin että siitä lähtien ovat ihmiset kyenneet ottamaan tulitikuilla puusta tulta.

3. (Franz Boas: Folk-Tales of Salishan and Sahaptin Tribes, New York, 1917)(http://www.palladiumkirjat.fi/tuli.htm, luettu 10.3.2011)

Taru 2:
Lohikäärme syöksee tulta
Idän lohikäärmeet
”Itämaiset lohikäärmeet ovat sään ruhtinaita, sateen tuojia, lähteiden ja jokien ja järvien suojelijoita ja muutoksen vertauskuvia. Japanilainen lohikäärme on pikemmin jonkinlainen meren- tai joenjumala. Kiinassa lohikäärmeet uinuvat lampien pohjassa kuivana talvikautena Keväällä ne nousevat esiin sadepilvien muodossa. Myrsky syntyy lohikäärmeiden taistellessa keskenään ilmassa, tulvat taas niiden taistellessa vedessä. Idässä lohikäärme on hyvin voimallinen, mutta yleensä hyväntahtoinen olio.

Lännen lohikäärmeet
”Länsimaiset lohikäärmeet ovat yleensä vaarallisia. Jotkin niistä ovat niin pahoja, että niitä on väitetty itse paholaisiksi. Itämaisten lohikäärmeiden tavoin ne yhdistetään veteen, mutta ne tuovat pikemmin tuhoisia tulvia kuin kasvillisuutta hyödyntäviä sadekuuroja. Toisin kuin itämaisia lohikäärmeitä niitä yleensä metsästetään ja tapetaan.

Hyvät lohikäärmeet
”Eivät kaikki länsimaiset lohikäärmeet ole kuitenkaan pahoja. Kun Uther Pendragon, kuningas Arthurin isä, syntyi, taivaalle ilmestyi kaksi kultaista lohikäärmettä ja kilpiin ja sotalippuihin ilmestyi lohikäärmeen kuvat. Niin ikään on olemassa tarinoita lemmikkieläimenä pidetyistä lohikäärmeistä sekä lohikäärmeistä, jotka auttavat ihmisiä. Sellainen on Päättymättömän tarinan seikkailujen onnenlohikäärme Falkor. (Allen, Fantasiatieto, 2006.)
Esimerkiksi:
ELOKUVASSA ”Henkien kätkemä” seikkailee itämainen lohikäärme.
ELOKUVASTA ” Viimeinen lohikäärme” löytyy lännen lohikäärme.
Taru 3:
Feeniks lintu
Usein haikaraksi kuvattu punertavansävyinen lintu. Kreikan sana phoinix tarkoittaa tulenpunaista. Roomassa Feeniks tunnettiin imperiumin ikuisuuden ja uudistuvan elinvoiman symbolina. Linnun voikin tavata roomalaisissa kolikoissa tai mosaiikkien koristekuvissa. Myöhemmissä kertomuksissa lintu kuvattiin kultahöyhenisenä tai kirjavana paratiisilintuna. 5

Feeniks-lintu tunnetaan ainutlaatuisesta kyvystään syntyä uudelleen puhdistavasta tulenliekistä. Tarusta toiseen se tulee tunnetuksi eläinkunnan uljimpana ja kauniimpana lintuna. Sen eliniän on arveltu olevan useampi sata vuotta. Menneen maailman historioitsija Hesioidos veikkasi linnun iäksi jopa sataatuhatta vuotta. Yleisimmät veikkaukset pyörivät kuitenkin viidensadan tai tuhannen ikävuoden kieppeillä. Uskomuksissa linnun ikä liittyy kiinteästi myös erilaisiin tähtitieteellisiin sykleihin, olivatpa ne sitten todellisia tai kuviteltuja. Ravintonaan linnun on kerrottu käyttävän ainakin aamukastetta ja ilmaa. Kevyt ravinto kuvastaa hyvin linnun olemusta enemmän henkisenä kuin fyysisenä olentona.
Historiaa taaksepäin kahlatessa törmäämme Feeniksin esi-isään, egyptiläisten pyhään lintuun Benuun. Benu oli harmaahaikara, joka tunnettiin auringonjumalana ruumiillistumana. Benun palvontapaikkana toimi Heliopoliksen kaupunki. Linnun uskottiin palaavan sinne joka viidessadas vuosi. Muiden maiden historioitsijat kertoivat Benun kiertelevän eksoottisissa maissa yrttejä keräten. Yrtit lintu toi mukanaan Heliopoliksen alttarille rakentaakseen niistä nuotion, jossa sitten poltti itsensä tuhkaksi herätäkseen jälleen uuteen elämään. Linnun sanottiin nousevan tuhkasta kolmen päivän kuluttua.

Mistä feeniks-tarut sitten juontavat juurensa? Koska kertomusten alkukoti löytyy Lähi- ja Kauko-Idästä, voisi ajatella, että esimerkiksi intialaisten tapa polttohaudata vainajat olisi vaikuttanut tarujen syntyyn. Varhaisissa taruissa lintu polttaa nimenomaan oman isänsä ruumiin tulessa. Feeniks-kertomusten keskeinen sanoma on ihmiskunnalle kautta aikojen tärkeä uskomus, että elämä ei lopu fyysiseen kuolemaan vaan jatkuu. Tuhkasta nouseva uusi elämä kuvastaa luonnon kiertokulkua. Tarujen kertojat ovat hiukan eri mieltä siitä, syttyykö lintu itsestään palamaan vai sytyttävätkö auringonsäteet sen. Sytyttäjäksi on myös arveltu auringonjumalaa ja onpa joku väittänyt linnun raapaisevan kynnellään tulen omasta rinnastaan.
Feeniks symboloi kuolemattomuutta, puhdistumista, uudistumista, ylösnousemusta ja uudelleensyntymistä. Alkemiassa se symboloi prosessia, jossa muuttuva materia häviää ja transformoituu toiseksi. Sanotaan, että nimi on enne. Näin ainakin Venetsiassa, jossa paikallinen oopperatalo nimettiin aikoinaan La Fenice eli Feeniks-nimellä. Kuinka ollakaan, vuonna 1996 rakennus paloi pahasti. Feeniks-linnun tavoin oopperatalokin on noussut tuhkasta uuteen loisteliaaseen elämään. (http://www.thuleia.com/otukset.html, luettu 10.3.2011.)

Vaihe 3
Retki Logomoon Tuli on irti –näyttelyyn.
Tarkoituksena kiinnittää huomiota siihen, kuinka tulta on kuvattu näyttelyssä: minkälaisin eri tekniikoin, mitä värejä on käytetty?
Näyttelyyn voidaan myös tutustua jonkinlaisen pelin avulla. Oppilaat voivat itse suunnitella pelin (joko kortti- tai lautapelin), jossa on kysymyksiä liittyen tuleen. Näyttelyssä he voivat yrittää etsiä vastauksia kyseisiin kysymyksiin.

Vaihe 4
Tulieläimiä tarkastellaan kuvataiteen kautta. Tulen kuvaamiseen käytettyjä tekniikoita muistellaan tunnin alussa. Lisäksi mietitään mitä värejä voidaan käyttää kuvaamaan tulta, mitä värejä oli käytetty Logomon Tuli on irti –näyttelyssä. Jokainen oppilas miettii, minkä tulieläimen hän haluaa kuvata, menetelmänä on mosaiikkityö. Ohessa esimerkkiohje.
TYÖNÄ MOSAIIKKITYÖ JOSTAIN EDELLÄ MAINITUSTA ELÄIMESTÄ:
Musta A3 kartonki
Valkoinen paperi, jolle piirretään hahmon ääriviivat-leikataan (tai otetaan mallia)
Harmaa/Valkoinen vahaliitu (lyijykynä) hahmon piirtämiseen mustalle kartongille
Punaisia, oransseja, keltaisia (tulen värejä) mosaiikkipaloja paperista noin 1x1 cm tai pienempiä + samoin paperista ”tulen värisiä” liekkejä.
Liimaa
Pölypastellit/vahakynät

Vaihe 4
Tulieläimiin tutustutaan tarkemmin ympäristö- ja luonnontieteen tunnilla. Jokainen oppilas jatkaa saman eläimen kanssa, josta teki kuvataidetyönsä. Tarkoituksena on kehitellä oma lohikäärmelaji, feenikslintulaji tai kojoottilaji, josta tehdään tunnistusopaste. Oppilaat keskittyvät niihin anatomisiin piirteisiin, jotka erottavat kyseisen esimerkiksi lohikäärmelajin muista lohikäärmelajeista.

Vaihe 5
Äidinkielen tunnilla tutustutaan tulieläimiin lisää runojen kautta. Jokainen oppilas kuvaa omaa lajiaan runon avulla. Tarkoituksena on tuoda esille esimerkiksi eläimen taustaa, olemusta tai käyttäytymistä runon avulla. Ohessa esimerkkiruno:
SISILISKON MUODONMUUTOS JA SEN LOPPU
Ihan tavallisen nätti
pieni sisilisko
tahtoi olla suuri ja ruma Jätti,
Lohikäärmeen sisko
tai ainakin serkku. VAU! Mikä herkku!
Ja HUI:
Kauhistus ja kirous ja
vitsaus:
NIIN TAPAHTUI!
Sen kita syöksi tulta, tuhkaa, tulikiveä
ja se hehkutti uhkaa: LIVEÄ! LIVEÄ!
Kun pää pantiin poikki
tuli tilalle kaksi
ja kaksi kertaa kaksi
se oli pian MAKSI,
tuhatpäisenä loikki
päät toisiaan niin liki
että pää poltti päätä ja hännälle tuli hiki.
Mutta ennen kuin ehti tilata jäitä
Ja Pohjoisnavalta pakkassäitä
se putosi maailman lavalta!
Mutta kuten tiedetään:
jälkeensä jätti se hännänpään. 8

Vaihe 6
Aihetta syvennetään keksimällä ryhmissä erilaisia näytelmiä valitusta tulieläimestä. Draama voi syntyä tarujen, Tuli on irti – näyttelyn, runojen tai omien kokemusten pohjalta. Ryhmässä valitun tulieläimen tarinaa voi miettiä eri näkökulmista esim. myytin syntymisestä tai eläimen oman elämän kuvaamisesta. Draama voidaan kuvata esim. videokameralla tai digikameralla ja näyttää esim. vanhempainillassa.

Yksilötyönä aihetta voi syventää myös kirjoittamalla tarina omasta tulieläimestä. Tarinan pohjana voi käyttää omaa mosaiikkityötä, taruja, Tuli on irti –näyttelystä saatuja tietoja tai omaa mielikuvitusta. Tarina voidaan yhdistää oman mosaiikkityön viereen, jolloin tarina ja kuva kohtaavat.
Oppilaan tietoja voidaan myös arvioida erilaisilla luetunymmärtämistehtävillä. Luetunymmärtämistehtävien pohjana ovat tulieläinten tarut.

KUVATAITEEN OPS 1-4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden (liittyy myös monikulttuuriseen maailmaan) rakentamisessa.
Oppilas oppii tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden
kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua
Opetukseen kuuluu television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista (mediakasvatukseen monikulttuurisuus liittyy olennaisesti) Oppilas tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
Oppilas osaa perustella omia näkökantojaan.

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEEN OPS 1−4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma ei korostanut monikulttuurista lähestymistapaa mitenkään erityisesti. Seuraavat mainitut asiat voidaan kuitenkin liittää monikulttuurisuuteen ympäristö- ja luonnontiedon oppiaineessa:
Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi,
joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa
yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa
ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
Tavoitteena on, että oppilas oppii terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.
Keskeisinä sisältöinä mainitaan oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana ja Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana. Turvallisuuteen liittyvät sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen. Oppilaan hyvään osaamiseen kuluu ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUDEN OPS 1−4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus näkyy monikulttuurisuus monella eri tavalla. Äidinkieli voi olla oppilailla eri jo pelkästään niillä oppilailla, jotka ovat suomalaisia. Kieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Lisäksi myös romani kielessä voi saada opetusta. Suomessa on siis monikulttuurista kieltä ihan maan sisälläkin.
Monikulttuurisuus näkyy kielessä myös niin, että on oppilaita, joilla suomi ei ole ensimmäinen kieli eli he eivät puhu suomea äidinkielenään. Maahanmuuttajaoppilailla suomen kieli on toinen kieli eli puhutaan suomi toisena kielenä opiskelusta. Silloin oppilas arvioidaan kaikissa aineissa S2-opetussuunnitelman mukaan ottaen huomioon, että suomen kieli ei ole heille äidinkieli vaan heidän täytyy oppia ensin kieli, jolla operoida muissa aineissa.


KUVA-ANALYYSI LÄNSIMAISESTA LOHIKÄÄRMEESTÄ
A) Esiymmärrys

Lohikäärme vaikuttaa mystiseltä. Se selkeästi vartioi aarrearkkua ja vaikuttaa vaaralliselta ja uhkaavalta. Lohikäärme on kuin suoraan sadusta. Lohikäärmeen uhkaava asento saattaa kertoa siitä, että joku yrittää viedä sen aarrearkun.
B) Kuvailu

Lohikäärmeellä on jalka arkun päällä. Arkku on auki, ja siellä näyttää olevan aarre. Arkun vieressä on pääkallo. Lohikäärmeen suu on auki, hampaat näkyvät ja sormien kynnet ovat esillä kohti katsojaa.
C) Analyysi ja tulkinta

Pääkallo symboloi kuolemaa. Lohikäärme on ehkä surmannut arkulle yrittäneen seikkailijan. Aarrearkku symboloi omaisuutta. Lohikäärme symboloi mystisyyttä ja vaaraa länsimaisessa kulttuurissa.
D) Arvottaminen

Kuva onnistuu hyvin kertomaan lohikäärmeestä länsimaisissa tarinoissa.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

6. Historia, terveystieto, äidinkieli ja kirjallisuus

Kuva 1. Kuva Turku palaa -teatteriesityksestä. Kuva: Jenni Oksanen



Kuva 2. Yleiskuvaa näyttelystä. Kuva: Maija Hannonen



TULIPALO -teemapäivä
Maija Hannonen, Jenni Oksanen, Jenny Spoof.



Teemapäivä yhdistää mm. historiaa, terveystietoa sekä äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tulipalo on kantava teema ja sitä tarkastellaan eri näkökulmista. Jokaisessa oppiaineessa on oma monikulttuurisuuden terälehti: historiassa on maantieteellisyys, terveystiedossa kyvyt ja taidot sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa luokka (ks. Monikulttuurinen identiteetti -kuvio tiedosto 18).

LOGOMON NÄYTTELY

Logomossa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin kohteisiin: Suuret tulipalot -kartta; Tiirikkalankatu; Turku palaa -esitys; Sammutusvälineet; Pelastuspeli

TUNTISUUNNITELMAT

HISTORIA
1. tunti
Sisältö: Sammutuskalustoon (Suomen ja Englannin) ja Turun paloon tutustuminen ennen Logomoon menoa
Tavoitteet: Oppilaat harjoittelevat Internetin käyttöä pareittain, harjoittelevat tiedonhakua hakusanoja käyttäen sekä eri palvelujen ja erilaisten Internet-sivujen käyttöä
Tunnin kulku: Oppilaat etsivät pareittain Internetistä tietoa sekä nykyaikaisesta suomalaisesta sammutuskalustosta että englantilaisesta 1600-luvun sammutuskalustosta.

Tehtävänannot:
1. Menkää Turun VPK:n sivuille (Googleen hakusanaksi ”Turun VPK”).
- Milloin Turun VPK on perustettu?
- Mikä on palokunnan tarkoitus?
- Kuinka monta osastoa Turun VPK:ssa on?
- Millaista toimintaa Turun VPK:lla on?
· Menkää palokuntatoiminnasta hälytysosastolle ja sieltä ajoneuvokaluston kautta vanhaa kalustoa -linkkiin
- Listatkaa, millaista sammutuskalusto oli 1800-luvulla ja 1900-luvulla

2. Menkää Wikipedia-sivustolle (Googleen hakusanaksi ”Wikipedia”) ja etsikää tietoa hakusanalla ”palokunta”
- Millaisia palokuntia Suomessa on ja mitä eroja niillä on?
- Millä palokunnalla on nopein lähtövalmius ja millä hitain?
- Missä voin opiskella ammattipalomieheksi?

3. Kirjoittakaa Googleen hakusanaksi ”Wikipedia English” ja etsikää tietoa hakusanalla ”Great Fire of London”. Lue luku ”17th century firefighting”.
- Listatkaa, millaista sammutuskalustoa Englannissa oli 17. vuosisadalla eli 1600-luvulla

4. Kirjoittakaa Googleen hakusanaksi ”Wikipedia” ja etsikää tietoa hakusanalla ”Turun palo”. Lukekaa koko teksti ja vastatkaa kysymyksiin
- Mistä, milloin ja miten palo sai alkunsa?
- Miksi palo levisi niin nopesti?
- Miksi tulipalon rahallisen menetyksen rahayksikkönä on rupla?
- Mikä siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin?
- Miten Turku muuttui?


Käynti Logomossa
Oppilaat käyvät läpi koko näyttelyn. Erityisesti kiinnitetään huomiota palokarttaan. Löydätkö Lontoon suuren palon kartalta? Näyttelyä ennakoivien tehtävien tarkoitus oli virittää oppilaat Logomo käyntiin. Varsinkin Turku palaa -osio voi olla herkimmille oppilaille todella vaikuttava ja ehkä pelottavakin kokemus, joten se että oppilaat tietävät jo asiasta jotain lieventää mahdollista negatiivista vaikutusta.

2. tunti
Sisältö: Sammutuskalustoon (Suomen ja Englannin) ja Turun paloon tutustuminen
Tavoitteet: Käydään tehtävät läpi, tutustutaan sammutuskalustoon kuvan, oppilaiden löytämien tietojen ja näyttelyn avulla. Oppilaat kertovat tietonsa, harjoittelevat vertailua, pohdintaa ja johtopäätösten tekoa.
Tunnin kulku:
· Analysoidaan kuva (ks. kuva-analyysit lopussa)
· Käydään läpi Turun VPK-tehtävät
· Käydään läpi palokunta-tehtävät
· Vertaillaan yhdessä sammutuskalustoa. Voidaan kirjoittaa esimerkiksi taululle, millaista sammutuskalustoa Suomessa on ollut ja millaista kalustoa Englannissa oli 1600-luvulla. Mitä yhteistä on? Onko eroavaisuuksia? Mistä yhtäläisyydet ja erot voisivat johtua? Pohditaan, miksi on ollut juuri sellaisia välineitä? Miten ne eroavat nykyisistä välineistä?
· Opettaja on saanut listan suurista tulipaloista. Hän kyselee, mitä tulipaloja oppilaat muistavat näyttelyn kartalta. Maailman karttaan merkataan ne sekä ne, joita ei muistettu. Pohditaan, miksi suuria ja tuhoisia paloja on esiintynyt juuri kyseisissä paikoissa. Minkähän takia ne ovat syttyneet (apuna tulipaloista kertovat kertomukset näyttelystä) ja miten niitä on voitu sammuttaa?
· Keskustellaan Turun palosta ja näyttelystä. Keskustelun virittäjinä edellisen tunnin Turun palo -tehtävät ja kysymykset näyttelystä.



1. SISÄLLÖN TUTKIMINEN (Tarkastelkaa kuvaa 2 yhdessä luokan kanssa)

Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
- Kuvassa on vanha paloauto, hevonen ja kärry, jossa istuu palomies. Kuvassa on penkki, ihmisiä, kuvia ja tehdashalli sisältä päin. Ihmiset peilailevat itseään lämpökameran avulla. He ovat varmaankin juuri löytäneet sen. Ihmiset luultavasti menevät pian pois seuraavaan kohteeseen.
Mitä teemoja kuvasta löytyy?
- Tuli, sammutuskalusto.

2. TEKNIIKAN JA ILMAISUKEINOJEN TUTKIMINEN

Miten tekniikan ja/tai materiaalin muuttaminen vaikuttaa kuvan sisältöön?
- Jos kyseessä olisi maalaus, olisi kuvan sisältö silloin sen tekijälle merkittävämpi kuin ehkä tämän valokuvan ottajalle. Kuvan tekijä olisi käyttänyt enemmän aikaa kuvan tekemiseen.

Miten voit etsiä ja esittää kuvan sisältämiä merkityksiä muiden taiteenlajien avulla?
- Sammutuskalustosta on piirroksia ja maalauksia esimerkiksi Internetissä. Myös kirjastossa voi olla kirjoja sammutuskalustosta eri aikakausilta.

3. MUODON TUTKIMINEN

Miten kuvan koon ja muodon muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi pienempi, siitä ei erottaisi sen sisältämiä asioita ja jos se olisi suurempi, ne erottaisi paremmin.

Miten kuvan värien tai väritystekniikan (puuvärit, vesivärit, vahaliidut jne.) muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi mustavalkoinen, sen osat eivät erottuisi niin hyvin kuin ne erottuvat värillisenä.

Miten kuvan sommittelun tai rajauksen muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Kuva on yleiskuva. Jos kuva olisi rajattu esimerkiksi vain paloautoon, jäisi hevonen kärryineen pois kuvasta eikä kuva tällöin palvelisi halumaani tarkoitusta, joka on esitellä erilaisia sammutuskalustoja eri aikakausilta.

Miten kuvan osien kokosuhteiden muuntelu vaikuttaa sisältöön?
- Tällä hetkellä paloauto ja hevonen kärryineen ovat suurin piirtein yhtä suuret. Jos toista suurentaisi tai pienentäisi, syntyisi katsojalle käsitys siitä, että toinen osa on tärkeämpi kuin toinen.

4. KONTEKSTIN TUTKIMINEN

Miten kuvan esillepano vaikuttaa sisältöön?
- Kuvaa esitellään historian tunnin alussa, joka luo kuvalle historiallisen viitekehyksen. Kuva esittää siis jotain historiaan kuuluvaa.

Miten kuvan käyttötarkoituksen (taideteos, mainos, opetuskuva, opaste) muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi esimerkiksi vain luokan seinällä, oppilaat tuskin pohtisivat sitä eivätkä osaisi liittää sitä näyttelyn teemaan ja historiaan.

Miten toiseen kulttuuriseen yhteyteen kuuluvien kuvasymbolien ja tekstien lisääminen vaikuttaa kuvan sisältöön?
- Jos kuvassa olisi esimerkiksi hakaristi, kertoisi kuva natsi-Saksan sammutuskalustosta ja siitä, miten fasismi toi Saksaan paloauton hevosen ja kärryn tilalle.

TERVEYSTIETO

Teemapäivän tarkoituksena on terveystiedon osalta tutustua/ verestää muistoja koskien paloturvallisuutta, ensiapua ja hätäpuhelun soittamista. Tehtävät voi suorittaa teemapäivänä tai haluttaessa niitä voi jakaa pidemmälle aikavälille. Esimerkkeihin ei ole laitettu minkäänlaista aikaa, sillä näitä voi käyttää ja muokata omaan käyttöön sopivaksi. Ihmisten kyvyt ovat melko suuressa osassa näitä terveystiedon tehtäviä.

1. Kuvan analysointi/tarkastelu (Tarkastellaan kuvaa 1)
Terveystiedon osuus aloitetaan tarkastelemalla valokuvaa Logomon näyttelyssä olevasta pienoismallista (tai esim. kuvaa metsäpalosta). Ensin tarkastellaan kuvan aihetta. Mitä siinä näkyy, mitä tapahtuu, mistä kuva on jne.? Tässä kohtaa on hyvä pohtia, mitä eri ihmiset voivat tilanteessa tehdä (esim. aikuinen, lapsi, kuuro, pyörätuolissa liikkuva, kehitysmaiden ihmiset jne). Lopuksi pohditaan, mitä itse tekisit, jos näkisit tällaisen tilanteen.



Kuva-analyysi
Kyseessä on värillinen valokuva. Kuvassa on kirkko, ja rakennuksia sen ympärillä. Kuvasta on vaikea sanoa aikakautta, sillä sen sävyt ovat niin tummat, että pieniä yksityiskohtia on vaikea erottaa. Kuvan alareuna on lähes musta, etkä siinä näy juuri mitään. Kuvassa näkyvät rakennukset hehkuvat oranssinpunaisina, ja kuva on hieman sumea. Taloista näyttäisi nousevan jonkinlaista savua. Kyseessä on kaupungin tulipalo. Kuva voi olla jopa hieman pelottava mustan ja punaisen sävyineen. Kuva voi olla melkeinpä mistä kaupungista tahansa, se voi olla myös kuviteltu kaupunki. Kuva ei suoraan paljasta sen maantieteellistä sijaintia. Kuva on hieman epätarkka, mutta siitä ei voi sanoa, onko se tarkoituksellista vai ei. Epätarkkuus ja sumeus voivat olla kuvan keinoja. Kuvassa voisi olla ilta tai yö, koska se on sävyiltään niin tumma.

2. Miten voin itse vaikuttaa tulipalon syntyyn ja etenemiseen?
Pienryhmissä pohditaan miten itse voi vaikuttaa paloturvallisuuteen. Ideaalisinta olisi, jos tässä voi jakaa ryhmille omat alueet koulussa, esimerkiksi
1. teknisen työn luokka
2. kouluruokala
3. oma luokka
4. opettajainhuone.
Mikäli tällainen ”tutkimusmatka” ei onnistu, voidaan työ tehdä ajattelemalla esimerkiksi kotia. Toiminnallisuus olisi kuitenkin suotavaa.

Ryhmät tutkivat havaitsemiaan epäkohtia, tilan erikoispiirteitä, alkusammutusvälineistöä, hätäuloskäyntejä jne. Havainnoista pidetään kirjaa (esimerkiksi valmis pohja, jossa on sarakkeet havainnoitaville asioille), ja omat havainnot esitetään muille oppilaille. Tässä on vielä hyvä pohtia koko ryhmän kesken muita mieleen tulevia asioita.

3. Tulipalon syttyessä
Harjoitellaan toimintaa silloin, kun tulipalo on jo syttynyt. Mahdollisuuksien mukaan tässä voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi Vpk:n tai muun tahon kanssa. Myös pelastautumisharjoituksen järjestäminen koulussa tuo lisää toiminnallisuutta. Mikäli on mahdollista, ohjeistuksen voi käydä läpi ennen teemapäivää, ja teemapäivänä järjestetään paloharjoitus, jolloin oppilaat toimivat ohjeen mukaan. On kuitenkin kerrottava oppilaille, että kyseessä on harjoitus, ettei kukaan soita hätänumeroon turhaan.
Ohjeet toimintaan tulipalossa (http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/toiminta-tulipalossa/):

Palavasta huoneesta on itse pystyttävä poistumaan nopeasti - viimeistään 2-3 minuutin kuluttua palon havaitsemisesta
Jos oma asuntosi palaa
poistu ulos
sulje ovet perässäsi poistuessasi asunnosta
auta muitakin poistumaan
voit yrittää sammuttaa tulen sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella, mikäli mahdollista
tarvittaessa konttaa tai ryömi, lattianrajassa savua ja lämpöä on vähiten
soita 112 turvallisesta paikasta
opasta palokunta paikalle
poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä loukkuun

Jos naapurissa tai rappukäytävässä palaa
pysy omassa asunnossasi ja pidä ovi kiinni - savu on hengenvaarallista ja se tappaa nopeasti
älä koskaan mene savuiseen rappukäytävään
soita 112
tiivistä oven raot esimerkiksi kostealla pyyhkeellä
odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan äärellä
herätä pelastajien huomio huutamalla tai heiluttamalla käsiäsi
kerrostalossa jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa, joka estää palon ja haitallisten savukaasujen leviämisen palo-osastosta toiseen
4. Soitto hätänumeroon ja loukkaantuneiden auttaminen
Harjoituksen jälkeen/aikana harjoitellaan hätäpuhelua ja ensiavun antamista. Tässäkin yhteistyö on mahdollista. Mahdollisuuksien mukaan hätäkeskuspäivystäjä voi olla osallisena ja ”vastata puheluun”.

Muistilista opetuksen tueksi - teroita lapsille seuraavaa:
1. Tärkeintä on muistaa hätänumero 1122. Hätäpuhelua ei tarvitse pelätä - soittamalla saa apua ja neuvoja3. Hätänumeroon voi soittaa saldorajasta huolimatta4. Soita hätänumeroon heti vaaratilanteen tai hätätapauksen satuttua5. Kerro mitä on tapahtunut ja kenelle6. Kerro tarkka sijainti7. Vastaa kysymyksiin8. Toimi annettujen ohjeiden mukaan9. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan10. Hätänumero 112 ei ole leikin asia - asiattomat puhelut ruuhkauttavat hätänumeroa ja saattavat hidastaa avunsaantia todellisilta tarvitsijoilta. (http://www.112.fi/index.php?pageName=opetalapsisoittamaan)
Osa lapsista voi harjoitella hätäpuhelun soittoa, osa voi antaa ensiapua loukkaantuneille.
Henkinen ensiapu:
Onnettomuuspaikalla ihmiset ovat usein järkyttyneitä. Tapaturma ja vakava sairastuminen aiheuttavat fyysisten vammojen lisäksi myös psyykkistä eli henkistä loukkaantumista.
Henkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja selvittää tapahtunutta. Näin autetaan uhria ja hänen omaisiaan selviytymään tilanteesta eteenpäin.
Auttajan rauhallinen ja määrätietoinen toiminta luo turvallisuuden tunteen.
Auttajana:
Käyttäydy rauhallisesti
Puhu loukkaantuneelle
Kuuntele häntä
Pysy autettavan luona, älä jätä häntä yksin
Pidä huolta, kosketa
Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee
Pidä uteliaat loitolla.
Useimmat selviävät mieltä järkyttäneestä kokemuksestaan omin avuin läheisten tuella.
Perheellä, ystävillä ja työtovereilla on tärkeä merkitys sille, miten ihminen selviää. Joskus toipumiseen tarvitaan kuitenkin ammattiapua.
Apua saa esimerkiksi terveyskeskuksesta tai sairaalasta.
(http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/fi_FI/henkinentuki/)
Hyviä sivustoja, joilta voi hakea tietoa
http://www.redcross.fi/ , http://www.112.fi/ , http://www.pelastustoimi.fi/

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (Toteutetaan Logomo-museokäynnin jälkeen)

1. UUTISKUVIIN TUTUSTUMINEN
Apukysymyksiä kuvan käsittelyyn:
- mitä tunteita kuva herättää?
- miten kuvan esitystapa vaikuttaa?
- mitä tapahtuu? miksi?
- Miten kuvan sisältö muuttuu, jos vaihdat ajan, kulttuurin, ympäristön, rodun, sukupuolen jne.?

Linkkejä kolmeen uutiskuvaan:
Liikennerakennuksen palo Sauvo v. 2009
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/uutiset/ulkomaat/onnettomuudet/tulipalot/591156.jpg&imgrefurl=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/07/919483/raju-tulipalo-turun-lahistolla-saatu-hallintaan&usg=__jxxXZcnB-MHVKnlUKkxpRgHMynA=&h=384&w=555&sz=65&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=J77fwYAle1oCAM:&tbnh=131&tbnw=190&ei=WEh6Ta7jJIPLtAauj-3kBg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Buutiset%2Bturku%26um%3D1%26hl%3Dfi%26rlz%3D1T4GFRE_fiFI323FI323%26biw%3D1419%26bih%3D573%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=732&vpy=80&dur=4525&hovh=187&hovw=270&tx=151&ty=123&oei=WEh6Ta7jJIPLtAauj-3kBg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:3,s:0

Japani Tsunamin jälkituho v. 2011
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.ess.fi/upload/image/2011/3/11/laava.jpg&imgrefurl=http://www.ess.fi/%3Farticle%3D317519&usg=__tjYHmYdLo80sSxh3z4WxdhLlRV0=&h=276&w=495&sz=21&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=RLAYqFhXI6cm6M:&tbnh=113&tbnw=203&ei=PZt7Tdi_OMrvsgaIv6z8Bg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Bjapani%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26rlz%3D1T4GFRE_fiFI323FI323%26biw%3D1419%26bih%3D573%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=rc&dur=2491&oei=PZt7Tdi_OMrvsgaIv6z8Bg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:17,s:0&tx=65&ty=54

Kuva-analyysi
Turun Kakolanmäen palo v. 2010
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://static.iltalehti.fi/uutiset/kakolapaloMP_uu.jpg&imgrefurl=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010032811375362_uu.shtml&usg=__B3X32ngjb7NgNj1NKHxSoGdPZNw=&h=331&w=600&sz=32&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=x1Za5ZEsajJnrM:&tbnh=109&tbnw=197&ei=3kd6TZKoE8_wsga2v7HuBg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Buutiset%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26biw%3D1419%26bih%3D612%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=1091&vpy=95&dur=2832&hovh=167&hovw=302&tx=190&ty=100&oei=3kd6TZKoE8_wsga2v7HuBg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:5,s:0

Sisällön tutkiminen
Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
- Rakennus palaa à joku on sytyttänyt sen, sähkövika à joku on leikkinyt tulella à palokunta tulee sammuttamaan
- Tapahtuma-aika ilta tai yö
- Paikkana voisi olla iso kylä
Mitä teemoja kuvasta löytyy?
- Kuvan etualalla näkyy luontoa; puita ja pensaita
Esittääkö kuva kysymyksiä?
- Kuka on saanut palon aikaiseksi?
- Kuka on ottanut kuvan?
- Mitä on tapahtunut?
- Mikä palaa?
- Mitä rakennuksessa oli sisällä?
Miten kuvan sisältö muuttuu, jos vaihdat ajan, kulttuurin, ympäristön, rodun, sukupuolen jne.?
- Turkulaiset saattavat tunnistaa paikan Kakolanmäeksi, muilta paikkakunnilta tuleville kuva saattaa edustaa mitä tahansa tulipaloa
- Kuvan valoisuus voisi olla erilainen ja tulen lieskojen väri toisenlainen, jos tapahtuma-ajankohtana olisi kirkas päivä tai jos palo tapahtuisi kesällä

2. HENKILÖESITTELY
- esitellään 4-5 eri henkilöä oppilaille
- jokaisesta henkilöstä on nimi, perhe, työnkuva
- esitellään henkilöt, joiden näkökulmasta oppilaat toteuttavat tehtävän
- oppilaat saavat itse valita, mistä henkilöstä kirjoittavat
Henkilöt:
Miina Matintytär: piikana pappilassa, maaseudulta kaupunkiin muuttanut, 18v.
Peter Borg: siirtomaatavarakauppias (ulkomailta tuodut tavarat; mausteet, kahvi, kankaat, tee), perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, 30v.
Johan Tengström: pappina Turun Tuomiokirkossa, perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta, 50v.
Jaakko Hölttä: suutari, perheeseen kuuluu vaimo ja seitsemän lasta, 40v.
Mikko Stenqvist: merimies, perheeseen kuuluu vanha äitimuori, 22v.

3. AINEKIRJOITUS
- oppilaat kirjoittavat valitsemansa henkilön näkökulmasta Turun palosta
- oppilaat saavat itse päättää, mitä kyseiselle henkilölle tapahtui palon aikana
- kirjoituksia voidaan myös lukea ääneen yhdessä luokassa tai pienissä ryhmissä
- jos aikaa jää, voi oman tarinan kuvittaa