tiistai 1. marraskuuta 2011

6. Historia, terveystieto, äidinkieli ja kirjallisuus

Kuva 1. Kuva Turku palaa -teatteriesityksestä. Kuva: Jenni Oksanen



Kuva 2. Yleiskuvaa näyttelystä. Kuva: Maija Hannonen



TULIPALO -teemapäivä
Maija Hannonen, Jenni Oksanen, Jenny Spoof.



Teemapäivä yhdistää mm. historiaa, terveystietoa sekä äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tulipalo on kantava teema ja sitä tarkastellaan eri näkökulmista. Jokaisessa oppiaineessa on oma monikulttuurisuuden terälehti: historiassa on maantieteellisyys, terveystiedossa kyvyt ja taidot sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa luokka (ks. Monikulttuurinen identiteetti -kuvio tiedosto 18).

LOGOMON NÄYTTELY

Logomossa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin kohteisiin: Suuret tulipalot -kartta; Tiirikkalankatu; Turku palaa -esitys; Sammutusvälineet; Pelastuspeli

TUNTISUUNNITELMAT

HISTORIA
1. tunti
Sisältö: Sammutuskalustoon (Suomen ja Englannin) ja Turun paloon tutustuminen ennen Logomoon menoa
Tavoitteet: Oppilaat harjoittelevat Internetin käyttöä pareittain, harjoittelevat tiedonhakua hakusanoja käyttäen sekä eri palvelujen ja erilaisten Internet-sivujen käyttöä
Tunnin kulku: Oppilaat etsivät pareittain Internetistä tietoa sekä nykyaikaisesta suomalaisesta sammutuskalustosta että englantilaisesta 1600-luvun sammutuskalustosta.

Tehtävänannot:
1. Menkää Turun VPK:n sivuille (Googleen hakusanaksi ”Turun VPK”).
- Milloin Turun VPK on perustettu?
- Mikä on palokunnan tarkoitus?
- Kuinka monta osastoa Turun VPK:ssa on?
- Millaista toimintaa Turun VPK:lla on?
· Menkää palokuntatoiminnasta hälytysosastolle ja sieltä ajoneuvokaluston kautta vanhaa kalustoa -linkkiin
- Listatkaa, millaista sammutuskalusto oli 1800-luvulla ja 1900-luvulla

2. Menkää Wikipedia-sivustolle (Googleen hakusanaksi ”Wikipedia”) ja etsikää tietoa hakusanalla ”palokunta”
- Millaisia palokuntia Suomessa on ja mitä eroja niillä on?
- Millä palokunnalla on nopein lähtövalmius ja millä hitain?
- Missä voin opiskella ammattipalomieheksi?

3. Kirjoittakaa Googleen hakusanaksi ”Wikipedia English” ja etsikää tietoa hakusanalla ”Great Fire of London”. Lue luku ”17th century firefighting”.
- Listatkaa, millaista sammutuskalustoa Englannissa oli 17. vuosisadalla eli 1600-luvulla

4. Kirjoittakaa Googleen hakusanaksi ”Wikipedia” ja etsikää tietoa hakusanalla ”Turun palo”. Lukekaa koko teksti ja vastatkaa kysymyksiin
- Mistä, milloin ja miten palo sai alkunsa?
- Miksi palo levisi niin nopesti?
- Miksi tulipalon rahallisen menetyksen rahayksikkönä on rupla?
- Mikä siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin?
- Miten Turku muuttui?


Käynti Logomossa
Oppilaat käyvät läpi koko näyttelyn. Erityisesti kiinnitetään huomiota palokarttaan. Löydätkö Lontoon suuren palon kartalta? Näyttelyä ennakoivien tehtävien tarkoitus oli virittää oppilaat Logomo käyntiin. Varsinkin Turku palaa -osio voi olla herkimmille oppilaille todella vaikuttava ja ehkä pelottavakin kokemus, joten se että oppilaat tietävät jo asiasta jotain lieventää mahdollista negatiivista vaikutusta.

2. tunti
Sisältö: Sammutuskalustoon (Suomen ja Englannin) ja Turun paloon tutustuminen
Tavoitteet: Käydään tehtävät läpi, tutustutaan sammutuskalustoon kuvan, oppilaiden löytämien tietojen ja näyttelyn avulla. Oppilaat kertovat tietonsa, harjoittelevat vertailua, pohdintaa ja johtopäätösten tekoa.
Tunnin kulku:
· Analysoidaan kuva (ks. kuva-analyysit lopussa)
· Käydään läpi Turun VPK-tehtävät
· Käydään läpi palokunta-tehtävät
· Vertaillaan yhdessä sammutuskalustoa. Voidaan kirjoittaa esimerkiksi taululle, millaista sammutuskalustoa Suomessa on ollut ja millaista kalustoa Englannissa oli 1600-luvulla. Mitä yhteistä on? Onko eroavaisuuksia? Mistä yhtäläisyydet ja erot voisivat johtua? Pohditaan, miksi on ollut juuri sellaisia välineitä? Miten ne eroavat nykyisistä välineistä?
· Opettaja on saanut listan suurista tulipaloista. Hän kyselee, mitä tulipaloja oppilaat muistavat näyttelyn kartalta. Maailman karttaan merkataan ne sekä ne, joita ei muistettu. Pohditaan, miksi suuria ja tuhoisia paloja on esiintynyt juuri kyseisissä paikoissa. Minkähän takia ne ovat syttyneet (apuna tulipaloista kertovat kertomukset näyttelystä) ja miten niitä on voitu sammuttaa?
· Keskustellaan Turun palosta ja näyttelystä. Keskustelun virittäjinä edellisen tunnin Turun palo -tehtävät ja kysymykset näyttelystä.



1. SISÄLLÖN TUTKIMINEN (Tarkastelkaa kuvaa 2 yhdessä luokan kanssa)

Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
- Kuvassa on vanha paloauto, hevonen ja kärry, jossa istuu palomies. Kuvassa on penkki, ihmisiä, kuvia ja tehdashalli sisältä päin. Ihmiset peilailevat itseään lämpökameran avulla. He ovat varmaankin juuri löytäneet sen. Ihmiset luultavasti menevät pian pois seuraavaan kohteeseen.
Mitä teemoja kuvasta löytyy?
- Tuli, sammutuskalusto.

2. TEKNIIKAN JA ILMAISUKEINOJEN TUTKIMINEN

Miten tekniikan ja/tai materiaalin muuttaminen vaikuttaa kuvan sisältöön?
- Jos kyseessä olisi maalaus, olisi kuvan sisältö silloin sen tekijälle merkittävämpi kuin ehkä tämän valokuvan ottajalle. Kuvan tekijä olisi käyttänyt enemmän aikaa kuvan tekemiseen.

Miten voit etsiä ja esittää kuvan sisältämiä merkityksiä muiden taiteenlajien avulla?
- Sammutuskalustosta on piirroksia ja maalauksia esimerkiksi Internetissä. Myös kirjastossa voi olla kirjoja sammutuskalustosta eri aikakausilta.

3. MUODON TUTKIMINEN

Miten kuvan koon ja muodon muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi pienempi, siitä ei erottaisi sen sisältämiä asioita ja jos se olisi suurempi, ne erottaisi paremmin.

Miten kuvan värien tai väritystekniikan (puuvärit, vesivärit, vahaliidut jne.) muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi mustavalkoinen, sen osat eivät erottuisi niin hyvin kuin ne erottuvat värillisenä.

Miten kuvan sommittelun tai rajauksen muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Kuva on yleiskuva. Jos kuva olisi rajattu esimerkiksi vain paloautoon, jäisi hevonen kärryineen pois kuvasta eikä kuva tällöin palvelisi halumaani tarkoitusta, joka on esitellä erilaisia sammutuskalustoja eri aikakausilta.

Miten kuvan osien kokosuhteiden muuntelu vaikuttaa sisältöön?
- Tällä hetkellä paloauto ja hevonen kärryineen ovat suurin piirtein yhtä suuret. Jos toista suurentaisi tai pienentäisi, syntyisi katsojalle käsitys siitä, että toinen osa on tärkeämpi kuin toinen.

4. KONTEKSTIN TUTKIMINEN

Miten kuvan esillepano vaikuttaa sisältöön?
- Kuvaa esitellään historian tunnin alussa, joka luo kuvalle historiallisen viitekehyksen. Kuva esittää siis jotain historiaan kuuluvaa.

Miten kuvan käyttötarkoituksen (taideteos, mainos, opetuskuva, opaste) muuttaminen vaikuttaa sisältöön?
- Jos kuva olisi esimerkiksi vain luokan seinällä, oppilaat tuskin pohtisivat sitä eivätkä osaisi liittää sitä näyttelyn teemaan ja historiaan.

Miten toiseen kulttuuriseen yhteyteen kuuluvien kuvasymbolien ja tekstien lisääminen vaikuttaa kuvan sisältöön?
- Jos kuvassa olisi esimerkiksi hakaristi, kertoisi kuva natsi-Saksan sammutuskalustosta ja siitä, miten fasismi toi Saksaan paloauton hevosen ja kärryn tilalle.

TERVEYSTIETO

Teemapäivän tarkoituksena on terveystiedon osalta tutustua/ verestää muistoja koskien paloturvallisuutta, ensiapua ja hätäpuhelun soittamista. Tehtävät voi suorittaa teemapäivänä tai haluttaessa niitä voi jakaa pidemmälle aikavälille. Esimerkkeihin ei ole laitettu minkäänlaista aikaa, sillä näitä voi käyttää ja muokata omaan käyttöön sopivaksi. Ihmisten kyvyt ovat melko suuressa osassa näitä terveystiedon tehtäviä.

1. Kuvan analysointi/tarkastelu (Tarkastellaan kuvaa 1)
Terveystiedon osuus aloitetaan tarkastelemalla valokuvaa Logomon näyttelyssä olevasta pienoismallista (tai esim. kuvaa metsäpalosta). Ensin tarkastellaan kuvan aihetta. Mitä siinä näkyy, mitä tapahtuu, mistä kuva on jne.? Tässä kohtaa on hyvä pohtia, mitä eri ihmiset voivat tilanteessa tehdä (esim. aikuinen, lapsi, kuuro, pyörätuolissa liikkuva, kehitysmaiden ihmiset jne). Lopuksi pohditaan, mitä itse tekisit, jos näkisit tällaisen tilanteen.



Kuva-analyysi
Kyseessä on värillinen valokuva. Kuvassa on kirkko, ja rakennuksia sen ympärillä. Kuvasta on vaikea sanoa aikakautta, sillä sen sävyt ovat niin tummat, että pieniä yksityiskohtia on vaikea erottaa. Kuvan alareuna on lähes musta, etkä siinä näy juuri mitään. Kuvassa näkyvät rakennukset hehkuvat oranssinpunaisina, ja kuva on hieman sumea. Taloista näyttäisi nousevan jonkinlaista savua. Kyseessä on kaupungin tulipalo. Kuva voi olla jopa hieman pelottava mustan ja punaisen sävyineen. Kuva voi olla melkeinpä mistä kaupungista tahansa, se voi olla myös kuviteltu kaupunki. Kuva ei suoraan paljasta sen maantieteellistä sijaintia. Kuva on hieman epätarkka, mutta siitä ei voi sanoa, onko se tarkoituksellista vai ei. Epätarkkuus ja sumeus voivat olla kuvan keinoja. Kuvassa voisi olla ilta tai yö, koska se on sävyiltään niin tumma.

2. Miten voin itse vaikuttaa tulipalon syntyyn ja etenemiseen?
Pienryhmissä pohditaan miten itse voi vaikuttaa paloturvallisuuteen. Ideaalisinta olisi, jos tässä voi jakaa ryhmille omat alueet koulussa, esimerkiksi
1. teknisen työn luokka
2. kouluruokala
3. oma luokka
4. opettajainhuone.
Mikäli tällainen ”tutkimusmatka” ei onnistu, voidaan työ tehdä ajattelemalla esimerkiksi kotia. Toiminnallisuus olisi kuitenkin suotavaa.

Ryhmät tutkivat havaitsemiaan epäkohtia, tilan erikoispiirteitä, alkusammutusvälineistöä, hätäuloskäyntejä jne. Havainnoista pidetään kirjaa (esimerkiksi valmis pohja, jossa on sarakkeet havainnoitaville asioille), ja omat havainnot esitetään muille oppilaille. Tässä on vielä hyvä pohtia koko ryhmän kesken muita mieleen tulevia asioita.

3. Tulipalon syttyessä
Harjoitellaan toimintaa silloin, kun tulipalo on jo syttynyt. Mahdollisuuksien mukaan tässä voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi Vpk:n tai muun tahon kanssa. Myös pelastautumisharjoituksen järjestäminen koulussa tuo lisää toiminnallisuutta. Mikäli on mahdollista, ohjeistuksen voi käydä läpi ennen teemapäivää, ja teemapäivänä järjestetään paloharjoitus, jolloin oppilaat toimivat ohjeen mukaan. On kuitenkin kerrottava oppilaille, että kyseessä on harjoitus, ettei kukaan soita hätänumeroon turhaan.
Ohjeet toimintaan tulipalossa (http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/toiminta-tulipalossa/):

Palavasta huoneesta on itse pystyttävä poistumaan nopeasti - viimeistään 2-3 minuutin kuluttua palon havaitsemisesta
Jos oma asuntosi palaa
poistu ulos
sulje ovet perässäsi poistuessasi asunnosta
auta muitakin poistumaan
voit yrittää sammuttaa tulen sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella, mikäli mahdollista
tarvittaessa konttaa tai ryömi, lattianrajassa savua ja lämpöä on vähiten
soita 112 turvallisesta paikasta
opasta palokunta paikalle
poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä loukkuun

Jos naapurissa tai rappukäytävässä palaa
pysy omassa asunnossasi ja pidä ovi kiinni - savu on hengenvaarallista ja se tappaa nopeasti
älä koskaan mene savuiseen rappukäytävään
soita 112
tiivistä oven raot esimerkiksi kostealla pyyhkeellä
odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan äärellä
herätä pelastajien huomio huutamalla tai heiluttamalla käsiäsi
kerrostalossa jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa, joka estää palon ja haitallisten savukaasujen leviämisen palo-osastosta toiseen
4. Soitto hätänumeroon ja loukkaantuneiden auttaminen
Harjoituksen jälkeen/aikana harjoitellaan hätäpuhelua ja ensiavun antamista. Tässäkin yhteistyö on mahdollista. Mahdollisuuksien mukaan hätäkeskuspäivystäjä voi olla osallisena ja ”vastata puheluun”.

Muistilista opetuksen tueksi - teroita lapsille seuraavaa:
1. Tärkeintä on muistaa hätänumero 1122. Hätäpuhelua ei tarvitse pelätä - soittamalla saa apua ja neuvoja3. Hätänumeroon voi soittaa saldorajasta huolimatta4. Soita hätänumeroon heti vaaratilanteen tai hätätapauksen satuttua5. Kerro mitä on tapahtunut ja kenelle6. Kerro tarkka sijainti7. Vastaa kysymyksiin8. Toimi annettujen ohjeiden mukaan9. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan10. Hätänumero 112 ei ole leikin asia - asiattomat puhelut ruuhkauttavat hätänumeroa ja saattavat hidastaa avunsaantia todellisilta tarvitsijoilta. (http://www.112.fi/index.php?pageName=opetalapsisoittamaan)
Osa lapsista voi harjoitella hätäpuhelun soittoa, osa voi antaa ensiapua loukkaantuneille.
Henkinen ensiapu:
Onnettomuuspaikalla ihmiset ovat usein järkyttyneitä. Tapaturma ja vakava sairastuminen aiheuttavat fyysisten vammojen lisäksi myös psyykkistä eli henkistä loukkaantumista.
Henkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja selvittää tapahtunutta. Näin autetaan uhria ja hänen omaisiaan selviytymään tilanteesta eteenpäin.
Auttajan rauhallinen ja määrätietoinen toiminta luo turvallisuuden tunteen.
Auttajana:
Käyttäydy rauhallisesti
Puhu loukkaantuneelle
Kuuntele häntä
Pysy autettavan luona, älä jätä häntä yksin
Pidä huolta, kosketa
Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee
Pidä uteliaat loitolla.
Useimmat selviävät mieltä järkyttäneestä kokemuksestaan omin avuin läheisten tuella.
Perheellä, ystävillä ja työtovereilla on tärkeä merkitys sille, miten ihminen selviää. Joskus toipumiseen tarvitaan kuitenkin ammattiapua.
Apua saa esimerkiksi terveyskeskuksesta tai sairaalasta.
(http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/fi_FI/henkinentuki/)
Hyviä sivustoja, joilta voi hakea tietoa
http://www.redcross.fi/ , http://www.112.fi/ , http://www.pelastustoimi.fi/

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (Toteutetaan Logomo-museokäynnin jälkeen)

1. UUTISKUVIIN TUTUSTUMINEN
Apukysymyksiä kuvan käsittelyyn:
- mitä tunteita kuva herättää?
- miten kuvan esitystapa vaikuttaa?
- mitä tapahtuu? miksi?
- Miten kuvan sisältö muuttuu, jos vaihdat ajan, kulttuurin, ympäristön, rodun, sukupuolen jne.?

Linkkejä kolmeen uutiskuvaan:
Liikennerakennuksen palo Sauvo v. 2009
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/uutiset/ulkomaat/onnettomuudet/tulipalot/591156.jpg&imgrefurl=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/07/919483/raju-tulipalo-turun-lahistolla-saatu-hallintaan&usg=__jxxXZcnB-MHVKnlUKkxpRgHMynA=&h=384&w=555&sz=65&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=J77fwYAle1oCAM:&tbnh=131&tbnw=190&ei=WEh6Ta7jJIPLtAauj-3kBg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Buutiset%2Bturku%26um%3D1%26hl%3Dfi%26rlz%3D1T4GFRE_fiFI323FI323%26biw%3D1419%26bih%3D573%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=732&vpy=80&dur=4525&hovh=187&hovw=270&tx=151&ty=123&oei=WEh6Ta7jJIPLtAauj-3kBg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:3,s:0

Japani Tsunamin jälkituho v. 2011
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.ess.fi/upload/image/2011/3/11/laava.jpg&imgrefurl=http://www.ess.fi/%3Farticle%3D317519&usg=__tjYHmYdLo80sSxh3z4WxdhLlRV0=&h=276&w=495&sz=21&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=RLAYqFhXI6cm6M:&tbnh=113&tbnw=203&ei=PZt7Tdi_OMrvsgaIv6z8Bg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Bjapani%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26rlz%3D1T4GFRE_fiFI323FI323%26biw%3D1419%26bih%3D573%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=rc&dur=2491&oei=PZt7Tdi_OMrvsgaIv6z8Bg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:17,s:0&tx=65&ty=54

Kuva-analyysi
Turun Kakolanmäen palo v. 2010
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://static.iltalehti.fi/uutiset/kakolapaloMP_uu.jpg&imgrefurl=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010032811375362_uu.shtml&usg=__B3X32ngjb7NgNj1NKHxSoGdPZNw=&h=331&w=600&sz=32&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=x1Za5ZEsajJnrM:&tbnh=109&tbnw=197&ei=3kd6TZKoE8_wsga2v7HuBg&prev=/images%3Fq%3Dtulipalo%2Buutiset%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26biw%3D1419%26bih%3D612%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=1091&vpy=95&dur=2832&hovh=167&hovw=302&tx=190&ty=100&oei=3kd6TZKoE8_wsga2v7HuBg&page=1&ndsp=18&ved=1t:429,r:5,s:0

Sisällön tutkiminen
Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
- Rakennus palaa à joku on sytyttänyt sen, sähkövika à joku on leikkinyt tulella à palokunta tulee sammuttamaan
- Tapahtuma-aika ilta tai yö
- Paikkana voisi olla iso kylä
Mitä teemoja kuvasta löytyy?
- Kuvan etualalla näkyy luontoa; puita ja pensaita
Esittääkö kuva kysymyksiä?
- Kuka on saanut palon aikaiseksi?
- Kuka on ottanut kuvan?
- Mitä on tapahtunut?
- Mikä palaa?
- Mitä rakennuksessa oli sisällä?
Miten kuvan sisältö muuttuu, jos vaihdat ajan, kulttuurin, ympäristön, rodun, sukupuolen jne.?
- Turkulaiset saattavat tunnistaa paikan Kakolanmäeksi, muilta paikkakunnilta tuleville kuva saattaa edustaa mitä tahansa tulipaloa
- Kuvan valoisuus voisi olla erilainen ja tulen lieskojen väri toisenlainen, jos tapahtuma-ajankohtana olisi kirkas päivä tai jos palo tapahtuisi kesällä

2. HENKILÖESITTELY
- esitellään 4-5 eri henkilöä oppilaille
- jokaisesta henkilöstä on nimi, perhe, työnkuva
- esitellään henkilöt, joiden näkökulmasta oppilaat toteuttavat tehtävän
- oppilaat saavat itse valita, mistä henkilöstä kirjoittavat
Henkilöt:
Miina Matintytär: piikana pappilassa, maaseudulta kaupunkiin muuttanut, 18v.
Peter Borg: siirtomaatavarakauppias (ulkomailta tuodut tavarat; mausteet, kahvi, kankaat, tee), perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, 30v.
Johan Tengström: pappina Turun Tuomiokirkossa, perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta, 50v.
Jaakko Hölttä: suutari, perheeseen kuuluu vaimo ja seitsemän lasta, 40v.
Mikko Stenqvist: merimies, perheeseen kuuluu vanha äitimuori, 22v.

3. AINEKIRJOITUS
- oppilaat kirjoittavat valitsemansa henkilön näkökulmasta Turun palosta
- oppilaat saavat itse päättää, mitä kyseiselle henkilölle tapahtui palon aikana
- kirjoituksia voidaan myös lukea ääneen yhdessä luokassa tai pienissä ryhmissä
- jos aikaa jää, voi oman tarinan kuvittaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti