4. Kuvataide, äidinkieli, liikunta

Tuli – entiset ajat ja kulttuurit

Tuomaala ja Veneskoski

Suunnittelemassamme oppimateriaalissa tulta ja tuleen liittyviä tarinoita käsitellään kuvataiteen, äidinkielen ja liikunnan avulla niin, että niistä muodostuu eheä, integroitu kokonaisuus. Kokonaisuus on suunniteltu viidennelle luokka-asteelle; siihen kuuluu vierailu Tuli on irti -näyttelyssä kulttuurikeskus Logomossa.

OPETUSKOKONAISUUS
Vaihe 1
Teeman käsittely aloitetaan kuvataiteen tunnilla. Opettaja valitsee oppilaille näytettäväksi kuvia tulesta ja liekeistä. Keskitytään kuviin, joista käy ilmi aika ja kulttuuri, josta kuva on poimittu. Näin opettaja voi kuvien avulla myös käsitellä kulttuureista johtuvia eroja tulen symboliikassa.
Esimerkkikuvia:
http://www.flickr.com/photos/statelibraryqueensland/4209874554/sizes/m/in/photostream/
http://www.flickr.com/photos/nlscotland/4688538866/sizes/o/in/photostream/

Esimerkki kuva-analyysista (ks. kuva-analyysimalli tiedosto 18)
(oppilaat näkevät kuvassa varmasti erilaisia asioita…)
http://www.flickr.com/photos/usnationalarchives/4271777745/
Sisällön tutkiminen
Kuvassa palaa vanhanmallinen auto. Taustalla näkyy paloauto, joka on mahdollisesti tulossa sammuttamaan kyseistä paloa. Kuvasta ei selviä, miten palo on syttynyt. Kyseessä saattaa olla vahinko tai mahdollisesti myös ilkiteko.
Kuvasta nousee mielestäni eniten pinnalle pelko ja tuho. Tässä tuli ei esiinny elämän tai selviytymisen symbolina.
Kuvassa voi hyvin olla kyseessä esimerkiksi oikosulku tai vahinko. Jos kuvan tapahtumapaikkaa tai -aikaa muuttaa, voisi kuva hyvin olla myös lehtikuva levottomuuksista tai sodasta jossain päin maailmaa.
Tekniikan ja ilmaisukeinojen tutkiminen
Vaikka kuva saattaa hyvinkin olla lavastettu, välittyy siitä kuitenkin valokuvana jonkun henkilön todellinen menetys. Jos kuva muutettaisiinkin maalaukseksi, saattaisi tapahtuma tuntua kaukaisemmalta, ei niinkän todelliselta tapahtumalta.
Kuvasta saisi helposti muokattua valistavan tai ironisen. Teemana tuli yhdistetään usein vaaraan ja valistukseen. Kuvalla voisi varoittaa tulella leikkimisen tai vaikkapa autossa tupakoinnin vaaroista. Varoittavilla teksteillä kuvan sanoma ja tarkoitus muuttuisi täysin.
Muodon tutkiminen
Kuvan rajaamisella voidaan kuvan herättämiin mielikuviin vaikuttaa paljon. Jos kuvasta olisi rajattu pois kaikki muu paitsi liekki, voisi kyse olla lähes mistä vain tapahtumasta ja kuvaa analysoivalle henkilöllä jäisi enemmän tilaa mielikuvitukselle. Jos taas kuvaa laajennettaisiin, voisi se esittää vaikkapa jonkin elokuvan kuvauksia tai laajalle levinnyttä tulipaloa, jonka pienen pieni osa palava auto on.
Kontekstin tutkiminen
Kuvaan ei liittynyt kuvatekstiä tai selitystä, missä kuva on esitetty. Jos kuvan rinnalle nostetaan vastaavia kuvia eri maista ja eri aikakausilta, saadaan hyvin korostettua tulen erilaisia merkityksiä ja tulen symboliikkaa. Tässä kuvassa tuli esiintyy tuhoavana, kun taas muissa esimerkkikuvissa tuli saattaa edustaa elämää, lämpöä tai ruoan saamista.
Kuva voisi toimia myös opetuskuvana. Auto on tuttu kulkuväline kaikille ja kuvan avulla on siksi helppoa lähteä käsittelemään paloturvallisuutta.

Oppitunnin alussa näytettävät kuvat tulisi valita niin, että niistä kävisi ilmi tulen monet kasvot: tuli vaarallisena ja tuhoavana, mutta myös kauniina ja kiehtovana elinehtona.
Tulikuvien tarkastelun jälkeen oppilaat maalaavat jokainen oman näkemyksensä tulesta/liekistä peiteväreillä. Lopuksi kaikki työt kootaan seinälle isoksi liekkimereksi.

Vaihe 2
Aiheeseen tutustumisen jälkeen oppilaat vierailevat opettajan ja oppaan johdolla Tuli on irti -näyttelyssä. Oppilaat kiertävät näyttelyä tutustuen tulen historiaan, tuleen liittyviin tarinoihin ja taruihin sekä tulen voimaan. He saavat myös kokeilla tulen sytyttämistä, sammuttamista ja ihmisten pelastamista palavasta talosta leikin avulla.
Viimeiseksi oppilaat keskittyvät pisteeseen, jossa tuleen liittyvistä tarinoista on koottu sähköinen lehti. Lehdessä on osio, johon on kerätty tarustoa tulen jumalista. Kaikki oppilaat lukevat nämä artikkelit ja valitsevat yhden jumalan, johon haluavat tutustua tarkemmin.

Vaihe 3
Kokonaisuuden kolmas vaihe toteutetaan äidinkielen tunnilla. Oppilaat saavat etsiä kirjastosta ja internetistä tietoa näyttelyssä valitsemastaan jumalasta. Tämän jälkeen jokainen kirjoittaa aineen, jossa tuli ja oppilaan valitsema jumala ovat osana. Tarina saa olla realistinen ”tietopläjäys” tai mielikuvituksellinen tarina jumalten elämästä, seikkailuista ja kokemuksista. Tärkeintä on tulen esiintyminen tarinoissa tavalla tai toisella. (Seuraavassa vaiheessa tarinat käsitellään yhdessä.)

Vaihe 4 - Retkipäivä
Lähdetään retkelle luontoon. Otetaan mukaan omat eväät, polttopuita, piirakan tekoon tarvittavat ainekset, koulussa aikaisemmin kirjoitetut tarinat ja kameroita. Aikaa tulee varata noin neljä tuntia, kävelymatkaan voi varata noin tunnin. Paikkana olisi hyvä olla esim. ranta tai sellainen, josta löytyy hyvin isojakin kiviä. Paikan on oltava sellainen, että siellä saa sytyttää tulen. Joko retkellä tai mielellään jo ennen retkeä olisi hyvä käydä oppilaiden kanssa läpi jokamiehen oikeudet. Niistä voisi koota esimerkiksi taulun luokan seinälle tai muistilapun jokaisen oppilaan taskuun. Turvallisuuteen tulee muutenkin kiinnittää huomiota, esimerkiksi vettä tulee yhdessä rakennettavan uunin läheisyydessä olla saatavilla helposti ja nopeasti.
Perillä luonnonhelmassa aletaan tehdä kiviuunia. Pohditaan yhdessä, millaisia kiviä kannattaa etsiä ja kuinka monta. Jaetaan porukka puoliksi ja ryhdytään kasaamaan molemmille ryhmille omaa kiviuunia.

Seitsemän kiven uuni
Uuni vaatii melko isoja kiviä, mutta se on myös mahdollista koota monesta pienemmästä kivestä. Uunista tehdään kaksikerroksinen ja kummassakin pesässä poltetaan pieniä puita. Kasataan kivet kuvan mukaiseen järjestykseen, taustalle täytyy myös laittaa suuri kivi uunin takaseinäksi. Kun uuni on lämmennyt tarpeeksi, poistetaan puut ylemmästä pesästä ja jatketaan polttoa alemmassa pesässä. Piirasta tulee tarkkailla koko ajan, sillä uuni on yleensä eri lämpöinen riippuen lämmittäjästä, uunin koosta jne. Muista ottaa sammutusvettä lähelle!

Kinkkupiirakka
100 g margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
200 g kinkkusuikaleita
pala purjoa
3 kananmunaa
2 dl maitoa
3 rkl vettä

Valmista ensin vispilä esim. pajun oksista. Nypi margariini ja vehnäjauhot. Lisää suola ja vesi. Levitä taikina vuoan pohjalle. Valmista täyte: kuutioi kinkku ja purjo, riko joukkoon kananmunat ja sekoita ne maidon kanssa. Käytä vispilää. Kaada täyte pohjan päälle. Paista uunissa niin kauan kun täyte on hyytynyt.

Piirakan valmistuessa luetaan aikaisemmin koulussa tehdyt tarinat. Nautitaan itsetehtyä piirakka, minkä jälkeen korjataan jäljet. Otetaan kuvia retken eri vaiheista. Kuvat siirretään luokassa koneelle ja ne tulostetaan näyttelyksi koulun seinälle.