tiistai 1. marraskuuta 2011

2. Historia, äidinkieli ja kirjallisuus (osa 1 b)








5. LUOKAN TULI-TEEMAN TUNTISUUNNITELMAT
Tarjamo-Koivisto, Vartiainen ja Pulli

ÄIDINKIELI

YLEISTÄ:
Sanomia Turusta -lehden tekeminen koko luokan projektina. ”Millainen olisi ollut Turun Sanomat v.1827, silloin kun Turun palo oli kaupungin suurin uutinen?” Tehdään nykyaikainen sanomalehti, mutta 4-5.9.1827 päivien tapahtumien perusteella. Sanomalehden julkaisupäivämäärä voisi olla palon jälkeen esim. 6.9.1827.

Projektin tavoitteena on oppilaiden tekstin tuottaminen, 1800-luvun kulttuuriin tutustuminen Turun palon yhteydessä, oma näkökulma 1800-luvun elämään ja vuorovaikutuksellinen toiminta luokan kesken. Tavoitteena on hyödyntää näyttelyn elementtejä äidinkielen opiskelussa.

Ajatuksena on, ettei lehtijuttujen tarvitse olla pitkiä, eikä lehden tarvitse olla paksu. Esimerkiksi 24.12.1850 ilmestynyt Sanomia Turusta on vain 8 sivua pitkä. Lehden juttujen tekeminen onnistuisi varmasti kaksoistunnissakin. Lehden ulkoasun viimeistelyyn ja kokoamiseen voidaan nimetä erikseen oppilaita, jotka ovat siitä kiinnostuneita - tämän ei tarvitse tapahtua kaksoistunnin aikana.

Tarvittavia välineitä: Näyttelyssä oppilailla on omat muistiinpanovälineet mukana. Lehtijutut voitaisiin kirjoittaa tietokoneella, mikäli koulussa on tähän mahdollisuus, tällöin tietokoneluokka varataan käytettäväksi (tietokoneet, tulostin). Käsin tehdessä paperit, kynät, värit yms. Kokoamisessa tarvitaan nitojaa tai narua. Lehden painaminen sanomalehtipaperille mikäli se on mahdollista. Tunnilla mukana kuvia Turun palosta. Täältä voit tulostaa esimerkin 1850-luvun lehdestä Sanomia Turusta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=year&id=1457-4616&name=Sanomia%20Turusta&language=fi

ENNEN NÄYTTELYÄ:
Oppilaille jaetaan jo ennen näyttelyyn menoa aiheet ja tekstilajit, joista he tekevät jutun sanomalehteen. Näyttelyssä oppilailla on siis muistiinpanovälineet mukana ja he ovat ikään kuin toimittajia, jotka keräävät aineistoa omaan juttuunsa. Oppilaiden päälähteenä toimivat Turun palo -pienoismalli sekä Tiirikkalan katu, riippuen omasta jutun aiheesta.

Oppilaiden juttujen aiheita:

1. Pääkirjoitus
Voisi kertoa yleisesti Turkua kohdanneesta suuresta onnettomuudesta, käsitellä sitä mitä se merkitsee Turun kaupungille juuri nyt ja miten kaupungin johto yrittää reagoida tapahtumaan. Apua saa Turun palo -pienoismallista.

2. Millaisia vahinkoja palo on aiheuttanut?
Uutinen Turun palon aiheuttamista vahingoista. Mitä vahinkoja kaupungille koitui? Mitkä rakennukset ovat palaneet ja mitkä säilyneet? Miten merkittävää tuhoa palo on kaupungille tehnyt?

3. Mitkä olivat palon syyt? Mistä palo on voinut alkaa?
Uutinen Turun palon mahdollisista syistä (Tampereen markkinat, joilla porvarit olivat, aiheutti sammutusmiesten puutetta, kuiva kesä takana, myrsky...). Syyt löytyvät Turun palo -pienoismallista. Tässä lehtijutussa voidaan vielä epäillä syiksi joitain ihan muitakin asioita - mitä ne voisivat olla?

4. Tiirikkalan kadun perheiden selviytymistarinoita
Mitä Tiirikkalan kadun ihmisille tapahtui palon aikana? Miten he selvisivät palosta? Miten heidän elämänsä muuttui? Mitä muita ajatuksia heräsi kävellessäsi tällä kadulla näyttelyssä? Jutut voivat olla toimittajan tekemiä haastatteluja. Useampi pari voi tehdä tästä samasta aiheesta. Mielikuvitusta tarvitaan kuvaamaan jonkin kadulla asuneen ihmisen/perheen elämää. Näkökulma voi olla lapsen, äidin, isän, leipurin, palvelijan tai jonkun muun oppilaan valitseman ihmisen.

5. 1820- luvun sarjakuva
Sarjakuvat olivat uusinta uutta maailmalla! Sanomia Turusta julkaisee ensimmäistä kertaa sarjakuvan! Esimerkkinä oppilaille Herra Koipeliini -niminen sarjakuva, jota on tehty vuodesta 1830 alkaen (Suomessa vasta 1850). Sarjakuvan kuvia tehdessä mietittävä, miten ihmisiä kuvattiin silloin, vaatteet, hiukset ym. Sarjakuvan muoto kolmeruutuisena oli kuitenkin silloin vakio.

6. Katoamisilmoituksia
Mitä ihmisillä olisi voinut kadota palossa? Mitä tavaroita tuolloin pidettiin tärkeinä ja arvokkaina? Mitä ihmiset voisivat luvata löytöpalkkioksi?

7. Mainoksia
Mitä tuotteita mainostettiin? Millaisia hinnat olivat? 1820 ei vielä lehdissä mainostettu juurikaan. Sanomia Turusta lehdestä voi löytää viimeisiltä sivulta kohdan Torihintoja. (Esim. tynnyri rukiita 15 ruplaa, ruisjauhoja 17 ruplaa…) Oppilaat voivat tehdä ilmoituksia myös torihinnoista tai nykyaikaistaa nämä mainoksiksi.

8. Sanomalehtikuvia näyttelystä
Yksi pari voisi ottaa vastuulleen valokuvaamisen ja näpsiä otoksia koulun lehteen, mikäli lehteen halutaan kuvia. Vuonna 1827 ei ollut vielä kameroita, eikä lehdissäkään siis ollut valokuvia. Koska lehdestä tulee kuitenkin nykyaikainen, on kuvien ottaminen sallittua. Parin keskityttävä näyttelyssä nimenomaan Turun palon kuvaamiseen.

9. Palomiehen tai palopäällikön haastattelu
Millaista palon sammuttaminen oli? Mikä ei onnistunut palon sammuttamisessa? Millaisia välineitä käytettiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Mitä muuta haluat kysyä? Jutun voi kirjoittaa haastattelun tai kertomuksen muodossa.

10. Mielipidekirjoitus
Miten kaupungin tulisi auttaa kotinsa menettäneitä? Nykyään suuronnettomuuksien yhteydessä raportoidaan aina siitä, kuinka ihmisiä tullaan auttamaan esimerkiksi majoittamalla heitä kouluille tai stadioneille. Mitä vuonna 1820 tulisi kansalaisen näkökulmasta tehdä?

11. Jokin oma aihe ja tekstilaji
Oppilas voi myös halutessaan ideoida oman aiheen. Tästä sovitaan kuitenkin etukäteen. Voi tehdä esim. haastattelun jostain muusta Turussa tuolloin merkittävästä henkilöstä.

NÄYTTELYN JÄLKEEN TUNTIEN ALUSSA KOULULLA:
Opettaja näyttää Tiirikkalan kadun kuvia ennen ja jälkeen palon, ja kuvista keskustellaan. Mistä kuva on? Mitä se tuo mieleen näyttelystä? Mitä muuta näyttelystä jäi mieleen? Mikä oli mielenkiintoisinta ja miksi? Voidaan myös yhdessä katsoa, mitä kuvareporttereina toimineet oppilaat ovat näyttelyssä kuvanneet. Opettaja varmistaa, että kaikilla on selvillä oma sanomalehtijutun aihe ja siihen on materiaalia näyttelystä, ja ohjaa työskentelyn alkuun.

TEKSTILAJEJA KOSKEVIA OHJEITA

UUTINEN
Uutinen on informaatiota, usein lyhytsanaista, ja se käsittelee jotakin ajankohtaista tapahtumaa. Uutisen pitää olla hyvin jäsennelty ja sen on vastattava kuuteen kysymykseen: Kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten. Laita uutisessa kertomasi asiat tärkeysjärjestykseen ja aloita mielenkiintoisimmasta asiasta! Uutinen voi olla lyhyt ja napakka. Uutisen alussa kerrotaan tärkein asia. Mitä pidemmälle lukija etenee sitä enemmän hän saa taustatietoja ja yksityiskohtia tapahtuneesta. Katso esimerkkiä uutisesta tämän päivän Turun Sanomista!
MIELIPIDEKIRJOITUS
Mielipidekirjoitusta käytetään ilmaisemaan konkreettisia mielipiteitä jostakin aiheesta. Kirjoittajan täytyy olla mielipiteistä itse samaa mieltä. Mielipidekirjoitus voi käsitellä mitä tahansa ihmisiä kiinnostavia aiheita. Mielipidekirjoituksen voi kirjoittaa nimimerkillä, mutta omalla nimellä kirjoitetut tekstit julkaistaan lehdessä varmemmin. Kirjoittaa voi myös vastineen mielipidekirjoitukseen, joka on aiemmin ollut lehdessä. Jos kirjoitat vastineen aiemmin lehdessä olleeseen juttuun, mainitse uutisen nimi, kirjoittaja ja ilmestymispäivä. Mielipidekirjoituksessa asia täytyy tiivistää mahdollisimman hyvin ja perustella selkeästi omat mielipiteet. Kerro myös omia parannusehdotuksia asiaan. Ota esimerkkiä Turun sanomien mielipidekirjoituksista.
PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoituskin on mielipidekirjoitus. Se käsittelee usein samassa lehdessä olevaa uutista, tässä tapauksessa Turun paloa. Luokka voi yhdessä päättää, mitä pääkirjoitus käsittelee - niin tehdään lehden toimituksessakin. Esimerkiksi se voisi olla tiivistelmä lehteen tulevista Turun palo -uutisista.
SARJAKUVA
Mieti seuraavia asioita: Millainen on päähenkilö, minkälaisia ilmeitä ja eleitä hänellä on? Miten ruudut vaihtuvat? Mikä näytetään ja mikä jää katsojan päättelyn varaan? Minkälaisia kuvakulmia on käytetty ja miten ne vaihtelevat sarjakuvan edetessä? Minkä kokoisia ja muotoisia ruudut ovat ja onko niissä vaihtelua? Minkälaiset puhekuplat ovat ja mihin ne on sijoitettu - vai onko puhekuplia lainkaan?
Sarjakuvan tekeminen alkaa juonen ja tarinan kehittelyllä. Tämän jälkeen luodaan päähenkilö. Tarinasta tehdään ensin käsikirjoitus, jossa tapahtumat jaetaan ruutuihin. Sarjakuvan ruudut sommitellaan paperin keskiosaan. Kuvat luonnostellaan ruutuihin lyijykynällä, lisätään puhekuplat ja muut tarvittavat tekstit ja merkit. Lopullinen sarjakuva tehdään mustalla huopakynällä tai tussilla. Mieti, mikä aihe on Turun palon aikaan ajankohtainen? Voit myös käyttää tarinassa pitkäjalkaista Herra Koipeliinia, joka on ensimmäinen Suomessa esiintynyt sarjakuvahahmo.
HAASTATTELU
Yleensä haastatellaan lukijoiden kannalta mielenkiintoisia tunnettuja ihmisiä. Ne antavat lukijoille suoraa tietoa niistä henkilöistä, joita lukijat pitävät kiinnostavina, joita he ihailevat ja arvostavat. Joskus on myös kiinnostavaa tietää, mitä henkilö ajattelee tietystä aiheesta. Mieti Turun palon kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä, joita kysyt haastateltavalta. Kysymykset voivat olla henkilökohtaisia niin, että saat tietoa juuri siitä miten tämä henkilö on itse asian kokenut.
LEHTI-ILMOITUS
Lehti-ilmoitus (tässä esimerkiksi Kadonneet-palsta) on lyhyt, muutamalla lauseella kerrottu ilmoitus siitä, mitä on hukannut, kuvailu millainen se on, missä se on viimeksi nähty ja mitä löytäjä saa palkkioksi. Loppuun yhteystiedot ja nimimerkki tai nimi.
KUVAT
Kuvaryhmän tulisi tarjota kuvia muiden juttujensa tekijöille. Kuvaajat voisivat olla vastuussa myös lehden ulkoasun suunnittelusta ja siitä, missä järjestyksessä jutut tulevat lehteen.
MAINOS
Mainoksen tarkoitus on myydä jotain tuotetta. Mainokseen voi laittaa kuvan tuotteesta ja muutaman sanan, jotka tuovat esiin tuotteen ylivoiman muihin verrattaviin tuotteisiin. Miksi kannattaa ostaa juuri tämä tuote? Mainoksessa voi olla myös tuotteen hinta, tosin se ei ole välttämätön. Mainoksessa mainitaan myös, mistä tuotteen voi ostaa. Mieti mitä ihmiset silloin ostivat ja millä rahalla he maksoivat. Mistä tuotteita ostettiin eli millaisia kaupat, torit tai markkinat silloin olivat? Kuka mainoksen on lehteen laittanut? Oliko silloin kaikilla varaa mainostaa?

Lähteenä on käytetty toimittajakoulua http://www2.edu.fi/lehtiverstas/toimittajakoulu/osa4.html voit myös käyttää äidinkielen oppikirjojen ohjeita. Sarjakuvaosuuden lähteenä on käytetty myös mediakasvatusmetkan materiaalia: http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=74



HISTORIA
Aihe: Tuli osana ihmisen historia, 2 x 45 min.
Huomioitavaa Logomo-käynnillä: Pyydä oppilaita merkitsemään muistiin, millaisia tulentekovälineitä ihmiset ovat käyttäneet aikojen saatossa. Oppilaille voi suunnitella esimerkiksi monisteen, johon he saavat kirjoittaa muistiinpanoja.
Välineet: 1) Tarina tulen ja ihmisen historiasta (liitteenä) monistettuna joko kaikille oppilaille tai yksi jokaiselle pienryhmälle, 2) Kuva joko monistettuna tai heijastettuna seinälle, 3) Näytelmien tyylilajikortit.
Tavoitteet: 1) Ihmisen elämään oleellisesti vaikuttaneeseen ilmiöön tutustuminen, 2) Historian ilmiöiden ymmärtäminen, 3) Eläytyminen menneen ajan ihmisen elämään.
Toteutus: 1.tunti: Tunnin alussa opettaja heijastaa seinälle kuvan (http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/), jota katsellaan rauhassa ennen kun opettaja lukee tarinan tulen ja ihmisen historiasta. Oppilaille voidaan esittää kysymyksiä koskien luettua tarinaa ja kuvaa. Tässä vaiheessa opettaja voi esitellä myös erilaisia tulentekovälineitä esim. tuluksia, tai sitten voidaan puhua siitä, millaisilla välineillä tuli saatiin aikaan Logomossa. -Tarinan käsittelyn jälkeen jaetaan oppilaat 4-5 hengen pienryhmiin, joissa heidän olisi tarkoitus tehdä lyhyet dramatisoinnit koskien ihmisen ensikohtaamista tulen kanssa. Oppilaille voidaan antaa muistin tueksi kopiot alussa luetusta tarinasta. Jokaiselle ryhmälle jaetaan erilainen tyylilaji, jonka mukainen dramatisoinnin tulisi olla. Tyylilajeina voi olla esimerkiksi komedia, tragedia, saippuaooppera tms. Oppilaiden kanssa olisi hyvä käydä läpi, mitä kukin tyylilaji tarkoittaa. Dramatisoinnissa tärkeää on luovuus ja se, että se perustuisi mahdollisimman hyvin alussa luetun tarinan faktatiedoille. Oppilaat siis pyrkivät eläytymään alkuajan ihmisen asemaan.
2. tunti:Dramatisointien valmistamiseen annetaan aikaa noin 15 minuuttia ja niiden maksimikeston tulisi olla noin 5 minuuttia, jotta kaikki tuotokset ehditään katsoa. -Tunnin lopuksi oppilaat saavat esittää dramatisointinsa muille oppilaille ja niistä voidaan keskustella vielä yhdessä.


TARINA TULEN JA IHMISEN HISTORIASTA

Tuli on kuulunut ihmisen elämään lähes yhtä kauan kuin maapallolla on ollut ihmisiä. Ensimmäiset tulet syntyivät vahingossa joko salamaniskusta tai kipinästä kahden kiven iskeytyessä yhteen. Alussa ihminen käytti hyödykseen näitä luonnon aikaansaamia tulia, kunnes vähitellen keksi, että tulen saa syttymään hankaamalla kahta puutikkua yhteen tai hakkaamalla kahdella kivellä kipinää. Tuli on yksi vanhimmista keksinnöistä. Se keksittiin jo ennen vaatteita ja vain vähän yksinkertaisten työkalujen keksimisen jälkeen.

Jo alusta alkaen tulta on käytetty ruuan valmistukseen ja kypsentämiseen. Sen keksivät afrikkalaiset ihmiset luultavasti jo miljoona vuotta sitten. Kypsennetty ruoka suli mahassa helpommin kuin raaka ruoka ja antoi ihmisille enemmän energiaa. Onkin luultavaa, että juuri ruuan kypsentämisen keksiminen auttoi ihmisiä kasvattamaan apinoita isommat aivot ja kehittymään yhä taitavimmiksi olennoiksi. Alussa ruoka valmistettiin ulkona ja tulessa poltettiin puita. Ihmisiä oli melko vähän, joten puita oli riittämiin. Kun ihmiset lähtivät liikkeelle Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten, levisi tulen käyttö ruuanvalmistuksessa ympäri maailmaa. Sisätilojen lämmittäminen tulen avulla aloitettiin viimeisen jääkauden loputtua eli noin 10 000 eaa., jolloin ihmiset alkoivat lämmittää luoliaan.

Myöhäisellä kiviajalla noin 6000 eaa. ihmiset alkoivat asua taloissa ja muodostivat pieniä kyliä. Puunkäyttö lisääntyi, joten tuli tarve säännöstellä puun polttamista. Samoihin aikoihin ihmiset alkoivat käyttää ruuanvalmistuksessa eräänlaisia uuneja, jotka vaativat paljon enemmän polttopuita ja lämpöä. Myös ruuanvalmistusastioiden käyttö aloitettiin.

Paljon puuta käyttävät uunit olivat yhtenä syynä hiilen keksimiselle. Vuoteen 4000 eaa. ihmiset alkoivatkin käyttää hiiltä puun tilalla. Hiili valmistettiin polttamalla puuta hitaasti vähähappisessa uunissa. Hiilen etuna puuhun verrattuna oli se, että hiili palaa puuta tehokkaammin ja saa aikaan kuumemman liekin. Hiiltä käytettiin myös erilaisten metallien sulattamiseen aina vuodesta 3000 eaa. alkaen.

Noin vuonna 200 eaa. roomalaiset keksivät käyttää hiilitulia veden ja ilman lämmittämiseen taloissa ja kylpylöissä. He rakensivat lämpöputkia, jotka johtivat lämpöä tulipesästä ympäri taloa. Lämpöputkia käytettiin Euroopassa aina keskiajalle saakka, jolloin ihmiset alkoivat käyttää talon lämmitykseen nuotioita. Keskiajalla keksittiin savupiiput, jotka johtivat savun pois rakennuksesta.

Tulen löytämisellä on ollut ihmisen kehitykselle ja selviytymiselle suuri merkitys. Tuli on antanut ihmisille ruokaa, pitänyt heidät lämpimänä ja ollut tekemässä ihmisistä sosiaalisia olentoja. Ihmisillä on yhä edelleen tapana kokoontua tulen äärelle esimerkiksi juhannuksena.

Lähde: http://www.historyforkids.org/

Kuva-analyysi historian oppitunnin kuvasta
(http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/)

Sisällön tutkiminen: Kuvasssa mies näyttää saaneen aikaiseksi tulen ja on kovin innostunut siitä. Hän on kenties rantautunut autiolle saarelle ja tarvitsee tulta ruuanvalmistukseen ja lämmittelyyn. Tuli tuo hänelle kenties myös valoa ja turvaa.
Ennen kuvan ottamista mies on otsahiestä päätellen tehnyt kovaa työtä helteisissä oloissa. Hän on saattanut hangata kahta puuta vastakkain saadakseen edes pienen kipinän aikaiseksi. Saatuaan tulen syttymään, hän luultavasti sytyttää sen avulla suuremman nuotion, jonka äärellä hän voi lämmitellä ja valmistaa ruokaa.

Kuvasta nousee esille paljonkin kysymyksiä. Miksi mies on noin innostunut saatuaan tulen syttymään? Mihin hän tarvitsee tulta? Missä mies on? Jos kuvan mies olisi erirotuinen, luulen että kuva antaisi aivan toisenlaisia mielikuvia. Myös miehen ilmeen muutos vaikkapa surulliseksi muuttaisi kuvan tulkintaa. Jos taustalla näkyvä maisema olisikin kaupunki, voisi kuvalla olla aivan toisenlainen merkitys.

Tekniikan ja ilmaisukeinojen tutkiminen: Kuva on otettu elokuvasta ja kuvan henkilö on tunnettu näyttelijä. Kuvassa voisi kuitenkin olla tuiki tuntematon henkilö, eikä se muuttaisi kuvan merkitystä. Kuvassa on ehkä hieman ironisia piirteitä, mutta toisaalta voidaan ajatella, että miehen ilo on totista totta ja hän on helpottunut tulesta, joka pelastaa hänet monilta vaikeuksilta.

Muodon tutkiminen: Kuva on otettu melko läheltä, eikä siinä erotu paljoakaan ympäristöä. Jos kuva olisi rajattu niin että ympäristö tulisi selvemmin esille, voisi kuvan merkitys muuttua suurestikin. Esimerkiksi, jos kuvan rajausten ulkopuolella olisikin iso grilli tai muu nykyaikainen ruuanvalmistusväline, olisi miehen tilanne aivan erilainen kuin millaisen kuvan tämä kuva nyt antaa.
Nyt huomio kiinnittyy erityisesti miehen ilmeeseen ja liekkeihin. Jos kuvassa ei näkyisi miehen kasvoja ollenkaan, jäisi se melko tyhjäksi. Miehen ilme kertoo paljon siitä, millaisia tunteita tuli hänessä herättää ja millainen merkitys liekillä hänelle on.

Kontekstin tutkiminen: Kuva on nähtävissä internetissä sivuilla, joilla opetetaan sytyttämään tuli ilman nykyajan apuvälineitä. Tässä kontekstissa kuva on esimerkkinä siitä innostuksen tunteesta, jonka ihminen voi kokea onnistuessaan luomaan tulta itse. Jos kuva olisi esimerkiksi pyromaanien sivuilla tai palolaitoksen sivuilla, saisi se aivan toisenlaisia merkityksiä ja kuvassa olevan miehen ilme kertoisi aivan toisenlaisista tuntemuksista.

Kuvaan ei liity tekstiä, mutta siihen voisi hyvin lisätä erilaisia lausahduksia. Päällimmäisenä mieleen tulee englanninkieliset lauseet, kuten ”I did it, you can do it too”. Englanninkielisyys johtuu varmasti siitä, että kuva on otettu amerikkalaisesta elokuvasta.


MUSIIKKI
Oppimateriaalia voidaan hyödyntää koulun teemapäivänä, jossa tulen palamista käsitellään kolmen oppiaineen näkökulmasta (historia, äidinkieli ja kirjallisuus sekä musiikki). Teemapäivä antaa mahdollisuuden oppiaineita integroivaan kokonaisuuteen. Tulen palamiseen liittyvät tehtävät kerätään koulussa muiden nähtäviksi.
Tavoitteet: -Toteuttaa musiikillisia tavoitteita monikulttuurisuus huomioiden. -Tukea oppilaan oppimista toiminnallisuuden, elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. -Perehtyä tulen palamiseen ilmiönä oppiaineita integroimalla, mutta jokaisen oman oppiainesisällön lähtökohdista. – Tutustua tulen palaamiseen liittyvään äänimaailmaan.
Musiikin oppimateriaalia voidaan käyttää myös virikkeenä ja opetuksen tukena teemapäivästä riippumattomallakin musiikin tunnilla. Mukana on myös ennakkotehtäviä, joihin voidaan tutustua ennen näyttelyä tai näyttelyssä. Materiaalista löytyy vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa teemapäivä sekä tunnelmaan virittävä tulipiiri-harjoitus. Opettaja voi myös yhdistellä, lisäillä tai poistaa osioita parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tuli on irti -näyttelyn äänimaailmat
Seuraavat kysymykset voidaan käydä läpi tunnilla ennen Logomo-vierailua. Tarkoituksena on ohjata oppilaita kiinnittämään huomio näyttelyssä esiintyviin erilaisiin äänimaailmoihin. Opettaja voi myös esittää näitä kysymyksiä itse näyttelyssä tai antaa kysymykset oppilaiden tueksi monisteena. Jokaiseen osioon liittyy myös yksi tuntikokonaisuus, josta opettaja voi valita itselleen mahdollisen ja ohjata ennakkotehtävät tietyille ryhmille niin halutessaan.

Ennen näyttelyä:

A. Mitä ääniä kuulet seppä Jaakon pajassa? Mitä välineitä seppä käyttää ja millaisia ääniä niistä syntyy? Miten itse saisit kuvattua pajan ääniä? Missä tuli palaa? Mikä ääni liittyy tulen palamiseen?

B. Katso maailmankartalle merkittyjä Tuhoisia tulipaloja: Avaa esim. laatikot New York 1835, Tokio 1945 Konstantinopoli 1204? Millaisia ääniä kuulet? Mistä äänet kertovat? Millainen on tunnelma? Miten äänet liittyvät tuleen?

C. Valitse Tulilauluja-nurkkauksessa kilkkaamalla kolme erilaista tuleen liittyvää laulua maailmalta: Miten laulut eroavat toisistaan? Millaisia rytmejä ja melodioita kuulit? Valitse mieleisin tulilaulusi. Miten laulu kuvaa tuli-teemaa?

D. Katso tulikatsomon filmit kohteessa valistus- ja tiedotusfilmiä. Miten tehdä rap-musiikin avulla laulu hätänumerosta? Mikä filmissä palaa? Mikä on filmin sanoma? Mitä eri maiden hätänumeroita tiedät?

E. Mitä ääniä kuulet Turku palaa-teatterissa? Kiinnitä huomiota äänen voimakkuuteen. Ovatko kaikki äänet samanlaisia, vaihteleeko äänen voimakkuus, miltä palaminen kuulostaa?

Koulussa musiikintunnilla:
Tunnin teemana on Tulen palaminen. Tavoitteena musiikillisten kokemuksien tuottaminen: oppilas kokeilee ja tuottaa itse ja yhdessä ryhmän kanssa erilaisia äänimaailmoja.

Alkuvirittäytyminen tulipiirissä
Oppilaat ja opettaja istuvat lattialla piirissä. Piiri symboloi rituaalia, yhdessäoloa, kokoontumista kuvitteellisen tulen ympärille. Taustalla soivan musiikin tarkoitus on hiljentää, yhdistää sekä rohkaista oppilaita liittämään ajatukset Tuli on irti -näyttelyssä koettuihin äänimaailmoihin. Musiikkina: James Asherin tulimusiikkia; Dance of Fire http://www.youtube.com/watch?v=6wcqwxa9xjc

A. Musiikin soidessa haetaan yhteinen rytmi, jota toistetaan yhteisesti piirissä lattialla. Rytmin ilmentäminen voi tapahtua rummuttamalla kehoon, lattiaan, käyttämällä joitain instrumentteja tai liittämällä mukaan ääniä. Sovitusta merkistä rytmiä voidaan välillä vaihtaa.
Myös jokin piirissä tehtävä yhteinen kehon liike käy tunnelman virittämiseen.
B. Yhteisen rytmin päälle jokainen soittaja voi vuorollaan improvisoida/keksiä oman variaation täydentämään tulipiiriä.
C. Omien rytmien jälkeen pyritään löytämään ja aistimaan yhteinen rytmi, jota soitetaan ja toistetaan yhdessä kappaleen loppuun saakka.
D. Piirin jälkeen jokainen kertoo tunnelmastaan. Miltä tuntui ilmentää äänin ja rytmein tulen palamista yhteisesti piirissä? Mikä äänimaailmoista kosketti tai vaikutti eniten sinuun Tuli on irti! -näyttelyssä? Millaisiin tarkoituksiin tulen ympärille keräännytään eri kulttuureissa?

Tehtävä: Yhdessä sävelletty teos, joka äänitetään
Pyrkimyksenä on luoda teos, jossa toiminnallisuus, eläytyminen ja kokemuksellisuus ovat läsnä oppimisessa. Tavoitteet: Rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin. Kehittää ja ideoida äänimateriaalia yhteisesti ryhmän jäsenenä. Rohkaista etsimään omia musiikillisia ulottuvuuksia ja liittää ne osaksi monikulttuurista kokonaisuutta.
Aiheena Seppä-Jaakon paja ja tulen palaminen. Virikkeenä Logomon Jaakko-sepän pajan äänet. Kuvamateriaali Jaakko-sepän pajasta.
Äänimaisema toteutetaan oman luokan tavarat, esineet, erilaiset pinnat ja materiaalit huomioiden ja niillä musisoiden. Mukaan voi liittää myös soittimia ja kehon rytmejä, omaa ääntä unohtamatta.


”Takomo”-orkesterin kokoonpano:

Kapellimestari, jota voidaan kutsua vaikka seppämestariksi;
Takojat: 3-4 pienempää ryhmää; Takomo-kuoro: 1 ryhmä.
Äänittäjät: 2 oppilasta

Kuva Anna Tarjamo-Koivisto 2010.

Aika: minimi 2x45min.
A. Virittäytyminen tunnelmaan keskustelemalla Jaakko-sepän pajan äänimaailmasta:
Millaisia ääniä kuulit pajassa? Mitä seppä takoi? Millaisia rytmejä pajassa kuului? Vaihteliko rytmit? Mitä muita ääniä pajassa esiintyi? Olisitko kaivannut vielä jotain lisää täydentämään pajan tunnelmaa?
Mikä oli tulen merkitys sepälle? Mitä sepältä vaadittiin tulen käsittelyyn? Mikä oli tulen merkitys koko kylälle? Millaista olisi tehdä työtä sepän pajassa? Miltä tulen palaminen kuulosti? Olisiko tulen palamiseen liittyvä ääniefektejä voinut olla lisää?
Vastasivatko Logomossa kuulemasi äänet omaa mielikuvaasi sepän pajasta?

Sepät eri kulttuureissa
Seppä eri kielillä: blacksmith (engl.), smed (ruotsi), sepp (viro), forgeron (ranska), Schmied (saksa) Millä muilla kielillä tiedätte sanan seppä?
Kuulostaisiko sepän paja samanlaiselta Skotlannissa tai Uudessa-Seelannissa?
Sepät ovat valmistaneet aseita ja työkaluja monissa eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa kautta aikojen. Tuli on ollut tärkeä työväline sepän ammatin harjoittajille esim. japanilaiset sepät valmistivat miekkoja kiinalaisilta perityn taidon mukaan jo 500 eaa.
Mistä eri kulttuureista seppä on sinulle tuttu? Mitkä asiat voisivat yhdistää eri maiden seppiä?

B. Oma sävellys Jaakko-sepän ”taonta”-orkesteri
Maailmankiertue lähestyy ja tarkoituksena on säveltää lyhyt teos, jossa äänimaailman ja inspiraation lähteenä on sepän paja ja tulen palaminen.
Kokeillaan erilaisten äänimaailmojen tuottamista käyttäen erilaisia materiaaleja ja soittimia yksin/pienryhmissä luokkatilassa:
- Millä keinoin voit tuottaa sepän pajassa kuulemiasi ääniä? Miten kuvailisit tulen palamiseen liittyviä ääniä sepän pajassa? Keksikää äänet soittamalla joko aitoja instrumentteja tai käyttämällä esim. pattereita, pulpetin metallisia osia, triangeleja, kellopelejä, kelloja, rumpuja, kiviä, metalleja, putkia, roskaämpäreitä, lusikoita, lakanakangasta (tulen humina/leimahtelu...) jne. Hyödyntäkää mahdollisimman rikkaasti ja monipuolisesti luokassa olevia esineitä, pintoja ja materiaaleja!
- Muista myös oma äänesi instrumenttina: tuota Jaakko-sepän huokauksia, karjahduksia, laulua, äännähdyksiä, palkeiden puhinaa, hokemia, toistoja, sanoja (esim. seppä eri kielillä)

Kappelimestari :
- Kokoontukaa seuraavaksi yhteen. Istukaa ryhmissä orkesterin kokoonpanon tapaan kapellimestari edessä. Kapellimestaria voi kutsua vaikkapa seppämestariksi. Voitte keksiä yhdessä, miten ja millä hän orkesteriaan johtaa.
- Kapellimestari johtaa ”takoja-orkesteria” ja antaa merkin, milloin kaikki soittavat samaa yhteistä rytmiä, milloin jokin takoja-ryhmä tuottaa omaa äänimaisemaa tai milloin on hiljaista.
- Takoja-kuoro: Takoja-orkesterin löytäessä yhteisen takoja-sävelen/rytmin, voidaan mukaan liittää myös kuoro, joka sanoittaa lyhyen, toistoja sisältävän, iskevän takomo-laulun tai äänimaailman.
-
Harjoittelun jälkeen synnytetty kokonaisuus äänitetään ja sävellys kuunnellaan yhdessä.

C. Keskustelu luodun äänimaailman tunnelmista:
Mitä lisäarvoa äänimaailma tuo seppä-Jaakon pajaan?
Millaista musiikkia sävelsitte? Mitä erilaisia instrumentteja käytitte?
Mikä oli rytmin osuus sävellyksessänne?
Oliko helppo tuottaa äänimaisemaa kuvaamaan sepän työtä pajassa?
Miten kuvasitte tulen palamista?
Miten musisointi toteutui yhteisesti?
Mihin tarkoitukseen voisitte käyttää äänittämäänne musiikkia?
Mitkä maat ovat kiertuelistallanne? Miksi suuntaatte juuri mainitsemiinne maihin? Mitä teidän tulisi huomioida lähtiessänne keikalle valitsemiinne kohteisiin?
Lisätehtävä: Suunnitelkaa levylle kansi ja nimi; mainitkaa myös muusikot, instrumentit, säveltäjä ja mahdollinen sanoitus.

Turku palaa -äänite (2x 45 min)
Turku palaa -esityksen pohjalta laadittu oman kappaleen säveltäminen ja sen tallennus.
Tehtävän tavoitteena on kokeilla ennakkoluulottomasti improvisoiden omia musiikillisia ideoita yhteisesti musisoiden; vastuullinen osallistuminen toiset huomioiden.

Jakaannutaan kolmeen pienryhmään ja muodostetaan neljäs ryhmä, joka vastaa äänityksestä. Etsikää sopivia instrumentteja/materiaaleja ja kuvatkaa omaa ääntä käyttämällä elämisen ja tulen ääniä ennen paloa, palon aikana ja sen jälkeen.
Ryhmät säveltävät tuli-äänimaailman, joka äänitetään koulun mahdollisuuksien mukaan.
Ryhmässä yksi soittajista on myös kapellimestari, joka pitää huolen musiikin etenemisestä.

Kappaleen osiot:
Ennen paloa. I ryhmä kuvaa elämän ja arjen ääniä ennen paloa. Virikkeenä Turku palaa -teatterissa kuultuja ääniä; aikuisten/lasten puhetta, naurua, eläinten ääniä, kolinaa, kohinaa jne.
Palamisen aikana. II ryhmä esittää tuhoisan tulipalon aikana koettuja ääniä (tulen palaminen, ihmisten hätä) erilaisia materiaaleja ja soittimia käyttämällä. Tarvikkeina mm. kartonkia, foliota, rumpuja, muovipulloja, oma ääni kuvaamaan hätää ja kaaosta jne.
Palamisen jälkeen. III ryhmä kuvaa tulipalon sammuttamisen ääniä sekä palon jälkeistä tunnelmaa; hiljaisuutta, nyyhkintää jne.

Harjoittelu, äänitys ja kuuntelu
Liittäkää äänimaailmat kokonaisuudeksi aikajärjestyksessä kapellimestarin antaman merkin mukaan:
I ryhmä aloittaa, II ryhmä jatkaa ja III ryhmä lopettaa.
Kappaleen etenemisestä vastaa oppilas, joka johtaa kappaleen kulkua.
Toistakaa ja harjoitelkaa kokonaisuus
Äänittäkää kappale harjoittelun jälkeen
Kuunnelkaa sävellys ja keskustelkaa äänitteen tunnelmista

Miltä luomanne kokonaisuus kuulosti?
Oliko helppo keksiä tulen palamista kuvaavia ääniä?
Muistelkaa Logomossa kohdetta Tuhoisia tulipaloja maailmalla. Millaisia tulen palaamiseen liittyviä katastrofeja maailmalla on esiintynyt? Miltä ne kuulostivat?
Miten äänittämänne sävellys tulkittaisiin eri maissa?
Millaiset musiikkiarvostelut se saisi esim. Amerikan filmifestivaaleilla tai Australian aboriginaalien keskuudessa tai vaikkapa Japanin maanjäristysalueella?

Tulilauluja maailmalta
Tavoitteena ymmärtää ja laajentaa musiikintuntemusta eri maiden musiikillisista tyyleistä. Keskustella ja suhtautua kriittisesti analysoimalla muiden maiden musiikkia
Maailman tulilauluja- kohteessa kuuntelit eri maiden tuleen liittyviä lauluja ja rytmejä. Laulut olivat erilaisia riippuen mistä päin maailmaa ne olivat. Yhteistä niissä oli tuleen liittyvä teema. Keskustelkaa yhdessä mikä tulilaulu oli suosikki. Miksi? Miltä se kuulosti? Mistä päin maailmaa se oli?
Logomossa kuultua:
Lolita Torres: Tulityttö ”La nina de fuego”
Eros Ramazotti: ”Fueco nel fueco” Italiasta
Ituri metsän pygmien rytmejä

Kuunnelkaa ja katsokaa video Suomen euroviisuedustaja (v.2006) Lordin Hard Rock Hallelujahsta http://www.youtube.com/watch?v=mh3hj9-J76Y
Miten se liittyy tulen palamiseen? Mikä merkitys tulella on videossa? Mitä yhteistä Euroviisu-tapahtumalla ja tulilaulut maailmalla -kohteella on?
Laulakaa yhdessä Hard Rock Hallelujah-kappale. (Musiikin kirjasta; Soi 5-6, s. 254-255)
Valitkaa yhdessä jokin tulesta kertova laulu. Mitä laulussa kerrotaan? Millainen sävel siinä on? Entä rytmi? Onko sitä helppo laulaa? Mistä päin maailmaa kappale on?

Tulikatsomo; valistus-ja tiedotusfilmit
Tehtävä: oman rapin sanoitus muille rapaten
Tavoitteena keskittyä musiikin kuunteluun ja katseluun; tutustua yhteen musiikin tyyliin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kautta; rohkaista oppilasta luomaan ja ideoimaan ryhmän jäsenenä

Kuunnelkaa ja katsokaa Logomossa näkemänne hätänumero -rapkappale uudelleen: Youtube music: Le 118 Project des Pompiers Suisse.
Miltä se kuulosti? Mistä maasta oli kyse? (Sveitsi) Millä kielellä he lauloivat? (ranskaksi) Millainen oli laulun sanoma? Mistä se kertoi ja miten se liittyi tulen palamiseen? Mitä muita hätänumeroita tiedätte maailmalta?
Jos lähtisitte maailmankiertueelle esittämään omaa rappia, mihin maihin matkustaisitte?
Laatikaa joko pareittain tai pienryhmissä oma hätänumero-rap laulu. Sanoituksen ei tarvitse olla suomenkielinen. Esittäkää valmiit sanoitukset toisille ryhmille räpäten!

Kuva-analyysi musiikin tunnilla käytetystä kuvasta
Kuva: Jaakko-seppä pajassaan (Logomo)

Esiymmärrys: Kuva liittyy työntekoon. Ollaan sepän pajassa. Seppä takoo esinettä. Kuva tuo mieleen ammatinharjoittajan ja arkisen aherruksen. Pajassa on pimeää.

Kuvailu: Pajan esillepanossa ollaan pyritty huomioimaan autenttinen tilanne. Jäljitellään sepän ammattiin liittyvää tilaa. Värit ovat tummat: mustaa, harmaata ja metallin sävyistä. Sepällä valkoinen työpusero, suojaesiliina ja päässä valkoinen hattu. Edessä näkyy sepän tarvitsemia eri muotoisia ja kokoisia työkaluja, alasin, sekä taustalla tulisija. Tyyli on arkinen ja todellisen tuntuinen. Sepän asento kertoo suoritettavasta fyysisestä työstä. Hänen käsissään on työtä kuvaava vasara ja jonkinlaiset pihdit. Metalli muokkaantuu sepän rytmisesti toistuvien iskujen alla välillä kiihtyen ja välillä hidastuen. Silloin tällöin kuuluu työvälineiden kiliseviä ja kolisevia ääniä. Työpäivä on käynnissä.

Analyysi ja tulkinta: Taustalla oleva tulisija on tärkeä osa kuvaa. Tulen merkitys sepän ammatissa on olennainen. Tuli symbolisoi sepälle toimeentuloa. Se kertoo myös siitä vallasta, joka liittyy sepän ammattiin. Sepän suhde tuleen on kunnioittava. Tulta tulee käyttää hallitusti, jotta tuhoa ei tule. Seppä osasi kontrolloida tulen mahtia. Sepällä oli taito tähän ja häneen liittyi tietynlainen asema yhteiskunnassa. Seppä takoi aseet, työkalut ja tarve-esineet - hän poisti jopa hampaita tarvittaessa.
Ilman vasaraa ja alasinta seppä ei voisi työskennellä. Ne näkyvät keskellä kuvaa. Jos kuvassa olisi ainoastaan pelkät mainitut työvälineet osaisimme liittää kuvan sepän ammattiin.
Kuvassa tapahtuu esineen valmistusta. Se on mahdollisesti tilattu sepältä ja sen valmistus täytyy saattaa loppuun päivän kuluessa. Työssä ei saisi tulla virheitä. Takominen näyttää raskaalta työltä. Sepän käärityt hihat muistuttavat katsojaa pajasta, jossa työnteko on hikistä, kuumaa ja jopa hieman sietämätöntä ja riskialtista.

Konteksti: Kuvan seppä herättää arvostusta töidensä ja taitojensa kautta. Seppä ei ole enää nuori. Hän on mahdollisesti perheellinen. Hän tuntuu vahvalta, mutta työpaikan kuumuus ja pimeys heikentävät hänen terveyttään. Seppä on käsityöläinen ja kylälle tärkeä henkilö. Sepän mahti on myös tulen palamisen halitussa ja taidokkaassa käsittelyssä. Seppä tarvitsee tulta ja tuli seppää. Seppä herättää luottamusta ja kyläläiset ovat mielellään hyvissä väleissä hänen kanssaan. Seppää tarvitaan yhteisössä.
Minusta kuva tuo hyvin esille sepän ammattiin kuuluvat asiat ja esineet. Seppä on sellainen, millaiseksi hänet kuvittelen. Toisaalta nykyaikana työolot eivät ole näin vaativat ja seppä ei näyttäydy ehkä näin stereotyyppisesti. Huomaan yhtäkkiä, että en tiedä nykyajan sepän ammatin kuvasta kovinkaan paljon. Uskoisin kuitenkin, että oleelliset esineet tulineen, työvälineineen ja alasimineen löytyvät edelleen sepän työpajalta.

Arvottaminen: Mielestäni sepän pajaa esittelevä kuva (asetelma) välittää erinomaisesti informaatiota sepästä, sepän työoloista sekä aikakaudesta. Tulen merkitys sepälle sekä sepän taito tulen hallitsijana korostuu. Palkeet, jotka ovat yksi olennainen työväline sepälle eivät näy tässä kuvakulmassa. Mielestäni onnistunut asetelma, joka kertoo meille sepän merkityksestä yhteiskunnalle sekä vie pajan äänimaisemiin ja tunnelmiin.


KUVAT: ANNA TARJAMO-KOIVISTO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti